Blisskieli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Blisskieli
Blissymbolics.svg
Kielikoodit
ISO 639-2 zbl
Blisskielinen lause: Minä haluan mennä elokuviin. tai Minä tykkään käydä elokuvissa. Ensimmäisessä merkissä henkilö + 1 persoona, toisessa sydän ja ylhäällä tekemisen tunnus, kolmannessa jalat ja tekemisen tunnus, elokuvaa esittää talo+kamera+liike.

Blisskieli on keinotekoinen kirjoitettu kieli, joka luotiin alun perin rauhan edistämiseen. Nykyään sitä käytetään osana puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation kommunikointimenetelmiä.[1]

Kielen kehitti 1940-luvun lopulla itävaltalaistaustainen insinööri Charles Bliss.[2] Mallia kielen kehitykseen hän otti kiinasta. Charles Bliss on antanut vuonna 1965 julkaistussa kirjassaan Semantography (Blisssymbolics) ohjeita sana järjestyksestä mutta periaatteessa järjestys on vapaa.[1] Vuonna 1971 kanadalainen tukijaryhmä löysi, kun etsivät uusia keinoja motorisesti vammaisten kommunikointiin. Vuonna 1982 Charles Bliss antoi Blissymbolics Communication International rajoittamattomatta oikeudet kehittää kieltä vammaisten ihmisten käytöön. [3] 8.8.2007 Bliss kieli sai ISO 639-2 koodin joka on zbl[4]

Bliss-symbolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bliss-symbolien luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotta yli symboleita olisi helppo löytää ja ryhmitellä eri luokkiin niin ne merkitään yleensä eri taustavärillä. Pohjoismaisessa standardissa taustaväreinnä käytetään yleensä pastellisävyjä.[5]

Pohjoismainen luokittelustandardi[5][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keltainen: nimeävät symbolit.
  • Punainen: toimintaa kuvaavat symbolit.
  • Vihreä: kuvailevat symbolit.
  • Sininen: ihmiset, persoonapronominit.
  • Valkoinen: konjunktiot, pronominit, kysymyssymbolit.
  • Harmaa: lauseen pienet rakenneosat, kuten kieltosanat, huudahdussanat ja apumerkit.

Symbolien rakentuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussymbolit ovat niin yksinkertaisia kuvioita ja niitä käytetään yksinään tai osana jotain toista symbolia. Perussymboleita noin 100.[3]

Yhdyssymbolit koostuvat 2 tai useammasta symboleista ja saavat siten aikaan uuden merkityksen.  Symboleita voidaan laitaa päällekkäin kuten esimerkiksi kuolema, jossa on elämä ja poisto laitettu päällekkäin. Tai sitten niitä voidaan laittaa peräkkäin tärkeysjärjestyksessä kuten esimerkiksi ruumis, jossa on ensiksi vartalo ja tämän jälkeen tulee kuolema.[3]

Symbolityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Symbolit voidaan jakaa karkeasti ottaen 3 eri tyyppiin. Tyypit ovat:

  • Kuvanomaiset kuten esimerkiksi bussi
  • Ideografiset eli käsitteelliset symbolit kuten esimerkiksivesi
  • Sopimuksenvaraiset symbolit kuten esimerkiksi luonto

[3]

Lauseiden muodostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bliss-kieltä mukainen lauserakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blisskieltä mukainen lauserakenne on käytännössä hävinnyt kokonaan käytöstä. Asiat esitetään mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa. Blisskielen mukaisissa väitelauseessa lauseen alkuun tulee tekijää sitten toiminta ja tämän jälkeen tekemisen kohde. Kysymys ja käsky lauseessa noudatetaan muuten väitelausetta mutta kysymys ja käskysana tulevat lauseen alkuun. Kieltosana tulee ennen toimintaa.Tapahtuman paikkaa ja aikaa ilmaisevat symbolit sijoitetaan väitelauseen lopuun. [6]

Käännettäessä suomenkielen mukaista Bliss symboli lauseesta Blisa-kielen mukaiseen lauserakenteeseen. Joudutaan tekemään seuraavan tyyppisiä ratkaisuja.[6]

1. Suomen kielen mukaiset morfologisen tunnuksien symbolit karsitaan. Esimerkkilauseen Pidän koulunkäynnistä muuttuu muotoon Minä pitää koulu.
2. Postpositioiden sijasta käytetään prepositioita esimerkiksi lauseessa: ruuan jälkeen muuttuu lauseeksi jälkeen ruoka.
3. Symbolit kirjataan näkyviin noudattaen Bliss kielen on lauserakennetta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Stphen von Tetzcher &Haral Martinsen: Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan komunikoitiin, s. 25–29. Suomentanut Kaisa Launonen. Kehitysvammaliitto, 2000.
  2. Blissymbolics: Charles K. Bliss Design Envy. Viitattu 29.8.2013. [vanhentunut linkki]
  3. a b c d Kristiina Huuhtanen: Puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät Suomessa, s. 73. uudistettu laitos. Kehitysvammaliito, 2011.
  4. SFS-ISO 639-2 Kielten nimien tunnukset. Osa 2: Kolmikirjaimiset tunnukset. (1 painos) Suomen Standardisoimisliitto, 26.03.2010.
  5. a b Blisskielen rakenne Papunet. Kehitysvammaliitto. Viitattu 25.5.2019.
  6. a b Tuuli Pulli, Marjatta Vuorinen ja Kaarina Vuoristo: Bliss– symbolit suomen kielessä, s. 17–19. Kehitysvammaliitto ry, 1994. ISBN 951–580–083–8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.