Blatná

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Blatná
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Blatná

Koordinaatit: 49°25′29″N, 13°52′55″E

Valtio Tšekki
Lääni Etelä-Böömin lääni
Piirikunta Strakonice
Ensimmäinen maininta 1235
Kaupunkioikeudet 1601
Hallinto
 – Pormestari Robert Flandera
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 43,60 [1] km²
Korkeus 440 m
Väkiluku (2024) 6 666[2]
 – Väestötiheys 15.64 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 388 01









Blatná on kaupunki Etelä-Böömin läänissä Tšekissä. Se sijaitsee Strakonicen piirikunnan pohjoisosassa Brdyn ylämaan eteläpuolella. Kaupungin läpi virtaa Lomnice -joki, joka yhdistyy Smolíveckého- ja Závišínského -jokiin kaupungin keskustassa. Vuoden 2024 alussa Blatnássa asui 6 666 asukasta.

Kaupunki on kasvanut sen keskustassa sijaitsevan Blatnán linnan ympärille. Linna rakennettiin alun perin 1200-luvun alussa, minkä jälkeen sitä on laajennettu ja remontoitu vuosisatojen kuluessa. Historiansa aikana Blatnán kaupunki kukoisti 1500- 1700-luvuilla kun sen linnanherroina toimivat vaikutusvaltaiset aateliset. Keisari Rudolf II myönsi Blatnálle kaupunginoikeudet vuonna 1601. Kolmikymmenvuotinen sota teki tuhojaan myös Blatnássa, ja sen toipuminen kesti pitkään. 1800-luvun lopulta lähtien teollistuminen kasvatti kaupunkia, ja se tuli tunnetuksi erityisesti ruusujen kasvatuksesta. 1900-luvun loppupuolella kaupunkiin muutti huomattava määrä työntekijöitä sen uusiin tehtaisiin. Blatná on kuulunut itsenäiseen Tšekkiin vuodesta 1993 lähtien.

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blatnán nimi juontuu sen linnaa aikoinaan ympäröineestä soisesta mudasta (nykytšekiksi bláto).[3]

Blatná on perustettu Písekistä Plzeňiin, ja Strakonicesta Prahaan kulkeneiden kauppareittien risteykseen, ja nykyään se sijaitsee Etelä-Böömin läänin luoteiskulmassa ja Strakonicen piirikunnan pohjoisosassa. Maan pääkaupunki Praha sijaitsee Blatnásta 95 kilometriä pohjoiseen, Písek 25 kilometriä kaakkoon ja Plzeň 60 kilometriä luoteeseen.[4] Sen naapurikunnat ovat Bělčice, Uzeničky, Uzenice, Chobot, Myštice, Buzice, Škvořetice, Sedlice, Radomyšl, Lažany, Doubravice, Bratronice, Záboří, Lažánky, Kadov, Tchořovice, Hajany, Chlum ja Bezdědovice. Blatná ympäröi täysin Mačkovin pienen, mutta hallinnollisesti itsenäisen kylän.[5] Blatná kuuluu myös Blatenskon mikroalueeseen.[3]

Blatnáta ympäröivät kukkulat ja metsät erityisesti pohjoisessa, missä sijaitsee Brdyn ylämaa. Lomnice kulkee kaupungin lävitse yhdistyen Smolíveckého- ja Závišínského jokiin.[6] Se kuuluu Blatnán bioalueeseen, jossa yleistä on lampien ja kosteikkojen esiintyminen yhdessä kuivien kallioiden kanssa. Alueen vanhat tammimetsät ovat aikojen saatossa suurelta osin korvattu kuusipelloilla. Korkeimmilla paikoilla esiintyy pyökkimetsiä ja vesistöjen reunoilla muun muassa haapoja ja tammia.[7]

Kaupunki ja sen ympäristö on tunnettu lampiverkostostaan. Alun perin ne rakennettiin puolustuselementiksi patoamalla vesistöjä, ja antamalla niiden tulvia tietyn alueen. Blatnán ensimmäinen lampi luotiin luultavasti samaan aikaan sen linnan rakentamisen kanssa. Vuosisatojen saatossa niissä on alettu pitämään kalaviljelmiä.[8]

Geologisesti Blatná kuuluu Keski-Tšekin plutoniin. Yleisin kivilaji on granodioriitti, minkä lisäksi alueella esiintyy Blatnán graniittia, mitä yhä louhitaan monissa paikoissa. Useat hylätyt kaivokset ovat täyttyneet vedellä.[7]

Blatná Topič lammen vastarannalta nähtynä.

Blatnássa vallitsee Tšekille tyypillinen mannerilmasto.

Blatnán ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 1,6 3,3 7,9 13,5 17,6 20,9 22,7 22,6 18 13 7,1 3 ka. 12,6
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −4 −3,9 −0,9 3,3 8 11,7 13,6 13,4 9,5 5,3 1,1 −2,2 ka. 4,6
Vrk:n keskilämpötila (°C) −1,2 −0,4 3,4 8,6 13,1 16,6 18,4 18,1 13,7 8,9 4 0,3 ka. 8,6
Sademäärä (mm) 48 40 56 53 77 87 93 83 64 52 50 50 Σ 753
Sadepäivät (d) 9 7 10 9 10 11 11 9 8 8 8 8 Σ 108
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
1,6
−4
3,3
−3,9
7,9
−0,9
13,5
3,3
17,6
8
20,9
11,7
22,7
13,6
22,6
13,4
18
9,5
13
5,3
7,1
1,1
3
−2,2
S
a
d
a
n
t
a
48
40
56
53
77
87
93
83
64
52
50
50


Ensimmäiset todisteet ihmisasutuksesta ovat myöhäiseltä paleoliittiselta kaudelta. Alueen väkiluku pysyi kuitenkin häviävän pienenä aina 700-luvulle e.k.r kun Hallstattin kulttuuri levisi alueelle. Keltit saapuivat tänne viimeistään 200-luvulla e.k.r.[9]

Kelttien katoamisen jälkeen Blatná oli germaaniheimojen asustusten väliin jäänyttä syrjäseutua. Sen tiheät metsät raivattiin vasta slaavien saavuttua 700-luvulla. Tältä ajalta löytyneet haudat kertovat väkiluvun huomattavasta kasvusta. Nykyinen Blatnán asutuskeskus perustettiin suojelemaan sen läpi kulkeneita kauppareittejä. Tiedetään, että jo 1100-luvun alussa kaupungissa sijaitsi puinen linnoitus, joka myöhemmin rakennettiin uudestaan kivestä. Ensimmäinen kirjallinen maininta Blatnásta on vuodelta 1235, jolloin henkilö nimeltään Vyšemír Blatnálainen mainitaan Böömin kuningas Venceslaus I:n antamassa asiakirjassa.[9][10]

Blatnán linnan uusiksi omistajiksi nousivat Strakonicesta kotoisin ollut Bávoreiden aatelissuku, joka piti sitä hallussaan koko 1300-luvun. Suotuisen taloudellisen kasvun myötä kaupunki alkoi kasvaa linnan ympärille. Rožmitálien aatelissuku peri linnan 1400-luvun alussa. Alkavissa hussilaissodissa Blatná liittyi katolisten leiriin, minkä vuoksi sen linnan puolustuksia vahvistettiin.[10] Blatnán Neitsyt Marian taivaaseenottamisen kirkko rakennettiin vuosina 1414–1415.[11]

Blatná hyötyi huomattavasti kun sen linnanherra Zdeněk Lev z Rožmitálu toimi käytännössä Böömin sijaishallitsijana sen kuninkaan Vladislaus II:n poissaollessa. Kaupungin porvarit saivat lisää oikeuksia, sen rakennuksia uudistettiin ja sen asukkaat saivat luvan panna olutta sekä järjestää kaksi markkinaa vuodessa. Myös Blatnán kuuluisat lammet rakennettiin tähän aikaan. Kaupungille myönnettiin sen nykyinen vaakuna vuonna 1514. Rožmitálien suuret velat pakottivat Zdeněkin pojan Adam Levin myymään kaupungin linnoineen vuonna 1555.[12] Blatná vaurioitui pahoin vuosien 1502, 1522 ja 1577 tulipaloissa, ja 1500-luvun lopulla kaupunkiin levisi ruttoepidemia.[13]

Keisari Rudolf II vahvisti Blatnán kaupunkioikeudet vuonna 1601. Oikeuksien tuoma taloudellinen kasvu päättyi vasta kolmikymmenvuotisen sodan saapumiseen alueelle. Näihin aikoihin Blatnássa sijaitsi 70 taloa, 10 mökkiä ja viisi myllyä. Tämän lisäksi kaupungissa oli kaksi panimoa, lihakauppa sekä kylpylä. Sodan tuoman ryöstelyn takia noin kolme neljäsosaa näistä rakennuksista oli tuhottu 1600-luvun loppuun mennessä. Samoihin aikoihin kaupunki oli kuitenkin aloittanut toipumisensa. Vuoden 1771 väestönlaskennassa Blatnássa laskettiin olleen 164 rakennusta.[12]

Jan Amos Komenskýn peruskoulu

Vuosisadan lopussa Blatnán linna myytiin Hildprandtien suvulle, jotka pian alkoivat kehittämään kaupungin teollisuustoimintaa. Sokeritehdas perustettiin 1813. Tästä huolimatta kaupungin teollistuminen eteni hitaasti 1800-luvun alussa, ja sen asukkaat olivat pääosin köyhiä käsityöläisiä. Kalan hinnan pudotessa osa Blatnán lammista kuivatettiin pelloiksi.[14]

Vuonna 1829 Hodaně -lammen pato murtui, mikä johti aineellisten vahinkojen lisäksi kahden pojan kuolemaan. Vuoden 1832 koleraepidemiassa kuoli 32 blatnálaista. Kaksi vuotta myöhemmin suuri osa kaupungin taloista tuhoutui suurpalossa, mukaan lukien kaupungintalo ja koulu, sekä sadonkorjuussa jo kerätyt viljavarat. Palon jälkeen ympäri keisarikuntaa järjestettiin rahankeräyksiä kaupungin uudelleenrakentamiseksi. Uusien talojen empiretyyli näkyy vielä tänäänkin Blatnán katukuvassa.[15] Blatnán historian toiseksi suurin tulva tapahtui vuonna 1895, kun noin 60 rakennusta vahingoittui pahoin.[14]

1800-luvun jälkipuolisko oli kuitenkin hitaan kasvun aikaa Blatnálle. Vuoden 1848 uudistuksissa maaorjuus lakkautettiin, ja kuntauudistuksen myötä Blatná nostettiin piirinsä keskuskaupungiksi. Kaupunkilaiset saivat tällöin oikeuden valita oman kaupunginvaltuustonsa. Asukkaita tähän aikaan oli noin 1 800, ja heidän toimestaan kaupunkiin perustettiin muun muassa teatteri- laulu- työväen sekä Sokol-seurat.[11] Vuosisadan lopulla valmistui rautatieyhteys Nepomukiin, ja sitä kautta myös muualle valtakuntaan.[14] [13]

Ensimmäisen maailmansodan muistopatsas.

Blatnán kehitys jatkui aikana ennen ensimmäistä maailmansotaa. Vielä nykyäänkin käytössä oleva Karel Fialan suunnittelema uusrenesanssityylisen koulu valmistui vuonna 1904, ja puhelinyhteys Písekiin vuonna 1907. Sodan syttyminen ja sen tuoma pula-aika kuitenkin katkaisi kehityksen. Yhteensä 87 blatnálaista kuoli sen aikana. Itävalta-Unkarin hajottua Blatná liittyi osaksi Tšekkoslovakiaa.[16]

Sotienvälisenä aikana Blatná tuli tunnetuksi Jan Böhmin kasvattamista ruusuista, joista kaupunki sai lempinimensä ”Ruusujen kaupunki”. Sen käsityöläissektori kärsi kun massatuotanto vei markkinoita erityisesti suutareilta, mutta toisaalta kaupunkiin perustettiin useita suurehkoja tehtaita. Niissä valmistettiin muun muassa paristoja sekä polkupyörän osia. Blatná liitettiin valtakunnalliseen sähköverkkoon verrattain myöhään, vasta vuonna 1922.[11]

Toisen maailmansodan aikana useita blatnálaisia kuljetettiin keskitysleireille tuhottavaksi. Kaupungin tehtaissa valmistettiin Wehrmachtin sotilastarvikkeita vuodesta 1942 lähtien. Kenraali George S. Pattonin joukot vapauttivat kaupungin 7. toukokuuta 1945. Amerikkalaisten ja Puna-armeijan joukkojen välinen demarkaatiolinja sijaitsi noin kahden kilometrin päässä Blatnán keskustassa.[16][17]

Kommunistivallan aikana Blatnáhan rakennettiin huomattavan paljon teollisuutta, ja uusien työpaikkojen perässä kaupungin asukasluku kasvoi merkittävästi. Suuri työllistäjä oli ČZM Strakonice, jonka palveluksessa työskenteli parhaimmillaan jopa 1 800 ihmistä.[16] Toinen merkittävä tehdas oli Tesla Blatná, joka työllisti 1980-luvulla noin 1 200 blatnálaista. Blatnán uusille asukkaille rakennettiin huomattava määrä uusia taloja 1970- ja 1980-luvuilla. Moderni viemärijärjestelmä valmistui vuosikymmenten työn jälkeen vuosina 1979–1981.[18]

Toisaalta käytössä olleen suunnitelmatalouden takia Blatnásta katosi perinteikkäitä yrityksiä. Merkittävin näistä oli kaupungin panimo, joka oli perustettu jo 1400-luvun lopulla. Kommunistihallinto kansallisti Hildprandtien omistaman Blatán linnan 1950-luvulla. Blatná menetti asemansa piirikuntansa pääkaupunkina vuonna 1960, minkä yhteydestä kaupungista katosi muun muassa sen tuomioistuin.[11][16] Buzicen, Bezdědovicen, Hajanyn, Chlumin sekä Skaličanyn kylät liitettiin Blatnán vuonna 1973.[18]

Samettivallankumouksen jälkeen Blatnán linna palautettiin entisille omistajilleen, jotka ovat remontoineet sitä.[16]

Blatná on kuulunut itsenäiseen Tšekin tasavaltaan vuodesta 1993 lähtien. Vuoden 2002 suurtulvat olivat materiaalisesti tuhoisimpia sen historiassa. Maailmanlaajuisen rahankeräyksen avulla kaupunki kuitenkin uudelleenrakennettiin nopeasti.[16]

Blatná kuuluu Etelä-Böömin lääniin ja Strakonicen piiriikuntaan, joista jälkimmäisen osa se on ollut vuodesta 1961. Vuosina 1869–1950 se kuului Blatnán piirikuntaan.[19] Se on myös kaupunki jolla on laajennettu toimivalta, sekä kaupunki, jolla on valtuutettu kunnanvirasto.[20]

Vuoden 2022 kunnallisvaalien jälkeen Blatnán pormestarina toimii Kansalaisdemokraattien Robert Flandera.[21] Kaupungin 15 jäsenisen valtuuston paikkajako on seuraava:[22]

Bussipysäkki Blatenkan kaupunginosassa.

Kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blatná on jaettu yhdeksään kaupunginosaan: Blatenka, Blatná, Čekanice, Drahenický Málkov, Hněvkov, Jindřichovice, Milčice, Řečice ja Skaličany. Tämän lisäksi se on jaettu kahdeksaan maarekisterialueeseen.[20]

Blatnán elinkeinoelämästä palvelusektori muodostaa 67 prosenttia, jalostus 27 prosenttia ja alkutuotanto 6 prosenttia.[23] Tärkeitä työnantajia ovat muun muassa DURA Automotive CZ, Leifheit sekä TESLA Blatná.[24]

Kaupungin työttömyysaste oli 3,02 prosenttia vuonna 2024.[20]

Blatná tunnetaan Jan Böhmin 1920-luvulla alkaneesta ruusujen jalostuksesta sekä kasvatuksesta. Maailmansotien välisenä aikana kaupungin ruusuja myytiin aina Japaniin saakka, ja yritys työllisti tuolloin noin 80 blatnálaista. Kommunistit kansallistivat Böhmin yrityksen 1950, mutta ruusujen kasvatus loppui vasta samettivallankumousta seuranneessa yksityistämisessä.[25]

Blatnán rautatieasema vuonna 2012.

Blatnán rautatieasemalta kulkevat junat Nepomuk–Blatná- ja Beroun–Strakonice-yhteyksien varrella. Sen yhteydessä sijaitsee myös linja-autoasema.[26] Kaupungin kautta kulkee Plzeňin, Písekin ja České Budějovicen yhdistävä tie E 49.[11]

Vuoden 2024 alussa Blatnássa asui 6 666 henkeä. Heistä 6 528:lla oli Tšekin kansalaisuus, 23:lla pitkäaikainen oleskelulupa, 18:lla Slovakian kansalaisuus, ja yhdellä Euroopan unioniin kuuluneen maan kansalaisuus.[20]

Asukasmäärän kehitys
Vuosi Asukkaita Muutos
1869 4 924
1880 5 014 +1,83%
1890 4 891 –2,45%
1900 4 815 –1,55%
1910 4 839 +0,5%
1921 4 700 –2,87%
1930 4 476 –4,77%
1950 4 355 –2,70%
Vuosi Asukkaita Muutos
1961 4 722 +8,43%
1970 5 265 –11,5%
1980 6 208 +17,91%
1991 6 944 +11,86%
2001 6 644 –4,32%
2011 6 705 +0,92%
2024 6 666 –0,58%
Lähde:[27][2]
Rauhan aukio. Taustalla Neitsyt Marian taivaaseenottamisen kirkko.

Blatnássa toimii Blatnán roomalaiskatolinen seurakunta, jonka pääkirkko on kaupungin keskustassa sijaitseva Neitsyt Marian taivaaseenottamisen kirkko. Seurakunta kuuluu České Budějovicen hiippakuntaan ja Strakonicen dekanaattiin. [28] Tšekkoslovakian hussiittikirkolla on kappeli kaupungissa. Sen yhteisö kuuluu Plzeňin hiippakuntaan ja Etelä-Böömin dekanaattiin.[29]

Blatnálaisista uskonnolliseen väestöön kuului 1 925 henkilöä vuonna 2023.[20]

Kaupungissa sijaitsee kolme päiväkotia ja neljä peruskoulua, joista yksi keskittyy taiteeseen. Tämän lisälsi sijaitsee myös kaksi toisen asteen oppilaitosta.[30] Blatnán tekniset palvelut vastaavat muun muassa jätehuollosta.[31]

Blatnán linna

Blatnássa sijaitsee elokuvateatteri, kirjasto, monitoimitalo sekä kaupungin historiaa esittelevä museo. Alueen uutisia käsittelee kahden viikoin välein ilmestyvä Blatenské listy -aikakauslehti.[32] Sokolovna -talossa järjestetään teatterinäytöksiä.[33] Blatnán linnassa järjestetään joka toinen vuosi František Simandlin kansainvälinen kontrabassokilpailu.[24]

Kulttuurimonumentit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blatnássa sijaitsee yhteensä 42 kulttuurimonumenttikohdetta.[34]

Blatnássa toimivat urheiluseurat TJ Blatná sekä TJ Sokol Blatná.[35] Suosittuja lajeja ovat erityisesti jalkapallo, jalkatennis, tennis sekä keilailu. Kaupungissa sijaitsee yleisurheilukenttä, jääkiekkokenttä sekä keinonurmella varustettu jalkapallostadion.[24]

Kuuluisia blatnálaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jedličková, Romana: Historie Blatenska Didaktická aplikace ve vlastivědě na 1. stupni ZŠ. Plzeň: Západočeská univerzita v Plzni, 2015. Teoksen verkkoversio. (tšekiksi)
  • Řebřina, Radek: Blatenské listy - vznik, historie, současnost. Praha: Univerzita Karlova v Praze, 2010. Teoksen verkkoversio. (tšekiksi)
  • Šafr, Miroslav: Blatná - vybrané kapitoly z dějin města s didaktickou aplikací. Plzeň: Západočeská univerzita v Plzni, 2013. Teoksen verkkoversio. (tšekiksi)
  • ARCHUM architekti s.r.o.: Územní plán Blatná - Analýza vstupních pokladů. Městský úřad Blatná. Teoksen verkkoversio. (tšekiksi)
  1. Jihočeský kraj - obce v okresech: Strakonice Český statistický úřad. Viitattu 22.1.2025. (tšekiksi)
  2. a b Počet obyvatel v obcích - k 1. 1. 2024 Český statistický úřad. Viitattu 8.1.2025. (tšekiksi)
  3. a b Jedličková 2015, s. 7–12
  4. Jedličková 2015, s. 27
  5. Blatná Mapy.cz. Viitattu 29.1.2025. (tšekiksi)
  6. Blovská, Markéta: Úprava a zkapacitnění Lomnice, s. 5. ČESKÉ VYSOKÉ UČENÍ TECHNICKÉ V PRAZE, 2018. Teoksen verkkoversio. (tšekiksi)
  7. a b Bogusch, Petr & Libor, Dvořák & Hlaváč, Jaroslav Č.: Výsledky průzkumu měkkýšů (Mollusca: Gastropoda, Bivalvia) v okolí města Blatná v jihozápadních Čechách. Malacologica Bohemoslovaca, 2008, s. 34. Institute of Zoology, Slovak Academy of Sciences. ISSN 1336-6939 Artikkelin verkkoversio. (tšekiksi)
  8. Jedličková 2015 s.45–46
  9. a b Šafr, s. 8–11
  10. a b Šafr, s. 11–14
  11. a b c d e Řebřina 2010 s. 22–26
  12. a b Šafr, s. 14–20
  13. a b ARCHUM, 36–44
  14. a b c Šafr, s. 20–23
  15. Šafr, s. 27–31
  16. a b c d e f Šafr, s. 23–26
  17. ARCHUM, 65–66
  18. a b ARCHUM, 66–67
  19. Historický lexikon obcí České republiky - 1869 - 2011 (sivu 21) Český statistický úřad. Viitattu 24.1.2025. (tšekiksi)
  20. a b c d e Blatná (okres Strakonice) www.risy.cz. Ministerstvo pro místní rozvoj ČR. Viitattu 13.1.2025. (tšekiksi)
  21. Robert Flandera v krajských volbách 2024 Robert Flandera v krajských volbách 2024. ODS. Viitattu 20.1.2025. (tšekiksi)
  22. Blatná - Komunální volby 2022 Strakonický deník. Viitattu 13.1.2025. (tšekiksi)
  23. Řebřina 2010 s.27–28
  24. a b c O městě www.mesto-blatna.cz. Obce Blatná. Viitattu 3.2.2025. (tšekiksi)
  25. Kovaříková, Blanka: Růže z Blatné nepřežily změny režimů www.novinky.cz. 14.4.2019. Viitattu 21.1.2025. (tšekiksi)
  26. Železniční stanice Blatná České dráhy. Viitattu 21.1.2025. (tšekiksi)
  27. Okres Strakonice Czech statistical office. Viitattu 13.1.2024. (tšekiksi)
  28. Římskokatolická farnost BLATNÁ Biskupství českobudějovické. Viitattu 29.1.2025. (tšekiksi)
  29. Náboženská obec www.ccsh.cz. 25.1.2023. Viitattu 31.1.2025. (tšekiksi)
  30. Vzdělávání - Oficiální stránky obce Blatná www.mesto-blatna.cz. Viitattu 24.1.2025. (tšekiksi)
  31. TECHNICKÉ SLUŽBY města Blatné s.r.o. tsblatna.cz.
  32. Kulturní Plantáž Blatná — Pěstujeme kulturu v Blatné www.plantaz-blatna.cz. Viitattu 21.1.2025. (tšekiksi)
  33. Divadelní předplatné – podzim 2024 / zima 2025 www.plantaz-blatna.cz. Kulturní Plantáž Blatná. Viitattu 2.2.2025. (tšekiksi)
  34. Výsledky vyhledávání pamatkovykatalog.cz. Národní památkový ústav. Viitattu 1.2.2025. (tšekiksi)
  35. Sport Oficiální stránky obce Blatná. Viitattu 22.1.2025. (tšekiksi)
  36. Partnerská města - Oficiální stránky obce Blatná www.mesto-blatna.cz. Viitattu 8.1.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]