Blücher (1937)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Blücher
Raskas risteilijä Blücher vuonna 1939
Raskas risteilijä Blücher vuonna 1939
War ensign of Germany (1938–1945).svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Deutsche Werke, Kiel
Kölinlasku 15. elokuuta 1935
Laskettu vesille 8. kesäkuuta 1937
Palveluskäyttöön 20. syyskuuta 1939
Palveluskäytöstä 9. huhtikuuta 1940
Loppuvaihe Upposi Oslovuonoon 9. huhtikuuta 1940
Tekniset tiedot
Uppouma 14 247 tonnia (kuiva)
18 208 tonnia (kuormattu)
Pituus 205,9 metriä
Leveys 21,3 metriä
Syväys 5,83 metriä
Koneteho 133 631 hevosvoimaa (98 MW:a)
Nopeus 32,5 solmua (60km/h)
Miehistöä 1 600
Aseistus 4 × 203 mm kaksoistykkitorni
6 × 105 mm kaksiputkista tykkiä
6 × 37 mm kaksoistykkiä
8 × 20 mm tykkiä
12 torpedoputkea

Blücher oli Saksan laivaston Admiral Hipper -luokan raskas risteilijä, joka valmistui 20. syyskuuta 1939 ja upposi Oslonvuonossa Norjan rannikkotykistön tulituksesta 9. huhtikuuta 1940. Alus oli nimetty preussilaisen kenraalin Gebhard Leberecht von Blücherin mukaan.

Blücherin valmistuminen viivästyi pahoin runsaiden suunnitelmiin tehtyjen muutosten vuoksi. Palvelukseen saamista viivästytti lisäksi vaikea talvi 1939–1940. Alus ei ehtinyt olla varsinaisessa palveluskäytössä ennen Norjan taisteluita.[1]

Blücherin tuho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blücher oli Osloa valtaamaan lähetetyn laivasto-osaston lippulaiva. Osastoon kuuluivat sen lisäksi raskas risteilijä Lützow ja kevyt risteilijä Emden. Alus oli lähetetty tehtävään Adolf Hitlerin suorasta käskystä vastoin suuramiraali Erich Raederin kantaa. Aluksen viimeistely oli vielä käynnissä lähtökäskyn tullessa, ja muun muassa päällikön hyttiä tapetoitiin matkalla.

Yllätysetu menetettiin, kun pieni norjalainen vartiovene KNM Pol III (komentajanaan kapteeniluutnantti Welding Olsen) havaitsi Osloa lähestyvän osaston ja ampui hälytysraketit. Vartiovene upotettiin, mutta liian myöhään. Norjan rannikkolinnakkeissa annettiin hälytys ja tykit miehitettiin. Rannikkolinnakkeiden tekninen huolto ja ammushuolto oli rauhan vuosina laiminlyöty, ja esimerkiksi suurin 305 mm:n tykki oli ampumakyvytön ja 280 mm:n tykkeihin oli alle kymmenen kranaattia. Myös budjettileikkauksista aiheutunut miesten lukumäärä laski kriittisesti norjalaisten torjuntakykyä. Rahojen puutteen vuoksi myös miinasulut, joihin kuului maista ohjattavia tähysmiinoja, oli jätetty laskematta.

Blücher uppoamassa

Järeä rannikkopatteri avasi tulen kello 4.21 paikallista aikaa 1 400–1 800 metrin päästä Blücherista. Kaksi 280 mm:n kranaattia osui alukseen, joka syttyi tuleen. Seuraavaksi avasi tulen Dröbakin 150 mm:n rannikkopatteri, joka sai monta osumaa saksalaisalukseen. Blücher kallistui rajusti ja menetti nyt lopunkin ohjauskykynsä ajautuen vuonna 1901 rakennetun Nessetin torpedopatterin kantamalle. Tämän jälkeen se sai torpedoista kaksi osumaa konehuoneeseensa. Välttääkseen ajautumista maihin Blücher laski ankkurin Askholmeniin, kuusi meripeninkulmaa Oslosta etelään. Blücher upposi klo 7.32 vieden mukanaan satoja miehiä laivalla olleista 2 202 miehestä. Eri lähteet antavat vaihtelevia tietoja hukkuneiden määrästä. Aluksen uppoamisen seurauksena Oslon valtaaminen viivästyi.

Hengissä selviytyneet rantautuivat molemmille puolille vuonoa. Merimiesten oli käsketty antaa pelastusliivinsä laivalla olleille sotilaille, mikä pelasti monien sotilaiden hengen.

Aluksen hylky on edelleen Oslovuonossa. 1980-luvulla aluksen öljysäiliöt tyhjennettiin suurtehopumppujen avulla, koska ne katsottiin ympäristöriskiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Blücher (1937).
  • Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Whitley s. 62