Biwa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo japanilaisesta soittimesta. Biwa on myös järvi Japanissa.
Biwoja japanilaisessa museossa.

Biwa (琵琶) on japanilainen lyhytkaulainen luuttusoitin. Biwan katsotaan kehittyneen kiinalaisesta pipa-soittimesta.

Japanissa on monenlaisia biwoja. Niiden rakenne muistuttaa toisiaan. Kaikukoppa on halkaistun kananmunan muotoinen, johon kaula on liitetty. Virityskotelo taipuu noin 90 asteen kulmassa alaspäin. Länsimaiseen luuttuun verrattuna biwan otelaudan "nauhat" ovat hyvin korkeat. Soitettaessa äänen korkeutta voidaan vaihdella painamalla voimakkaammin kieltä vasemman käden sormella kahden otenauhan välissä. Soittimen ääni on hyvin erikoinen ja hieman särisevä. Biwaa soitetaan suurikokoisella viuhkan muotoisella plektralla, joka on perinteisesti valmistettu kovasta puksipuusta tai norsunluusta.

Perinteinen biwa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gagaku biwa (楽琵琶) on nelikielinen isokokoinen ja raskas soitin. Sitä käytetään lähinnä perinteisessä japanilaisessa gagaku-musiikissa. Plektra, jolla sitä soitetaan, on pieni ja ohut.
  • Moso biwa (盲僧琵琶 lausutaan moosoo-biwa) on nelikielinen biwa, jota käytetään lähinnä buddhalaisessa musiikissa. Sen kaikukoppa on kapea.

Nykyaikainen biwa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chikuzen biwa (筑前琵琶) on biwa, jossa on joko neljä tai viisi kieltä. Chikuzen biwaa ovat perinteisesti käyttäneet naispuoliset biwansoittajat.
  • Nishiki biwa (錦琵琶) on viisikielinen biwa. Plektra, jolla sitä soitetaan, on suurikokoisempi kuin muiden biwa-soittimien.

Muut biwat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heike biwa (平家琵琶) on nelikielinen biwa, jota käytettiin perinteisen Heike Monogatarin esittämisessä.
  • Satsuma biwa (薩摩琵琶) on nelikielinen biwa. Sitä soitetaan samanlaisella plektralla kuin aiemmin mainittua nishiki biwaa.
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.