Ludlowintuonensiipi
| Ludlowintuonensiipi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Ritariperhoset Papilionidae |
| Alaheimo: | Apolloperhoset Parnassiinae |
| Tribus: | Luehdorfiini |
| Suku: | Bhutanitis |
| Laji: | ludlowi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Bhutanitis ludlowi |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Ludlowintuonensiipi[2] (Bhutanitis ludlowi) on harvinainen perhoslaji, joka elää Bhutanissa ja Intian Arunachal Pradeshin osavaltiossa.
Ludlowintuonensiipi löydettiin Bhutanista vuonna 1934, ja seuraavan kerran se tavattiin vuonna 2011, kun Bhutanin viranomaiset päästivät tutkijat etsimään sitä. Kummallakin kerralla se on nähty Himalajan vuoriston laaksossa 2 200 metrin korkeudessa. Japanilainen tutkijaryhmä oli kuullut huhuja, että perhonen oli nähty, mutta joutui odottamaan maahanpääsyä puoli vuotta.[3] 2010-luvulla ludlowintuonensiipeä on löydetty myös Intian puolelta Arunachal Pradeshista.[1] Viisi näyteyksilöä on säilössä Lontoon luonnonhistoriallisessa museossa.[3]
Ludlowintuonensiiven tärkein ruokakasvi on piippuköynnöksiin kuuluva Aristolochia griffithii. Lajin elinkierto kestää noin vuoden.[1] Tiedot lajista ja sen käyttäytymisestä ovat kuitenkin lähes olemattomat.[1]
Ludlowintuonensiipi on nimetty Bhutanin kansallisperhoseksi.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Fernando, E., Jangid, A.K., Kehimar, I. & Kunte, K: Bhutanitis ludlowi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Kari Nissinen: Lennä, safiirisoturi – maailman päiväperhoslajien suomenkielinen nimistö. Helsinki: Hyönteistarvike Tibiale oy, 2013. ISBN 978-952-67544-2-0. s. 17
- ↑ a b Harvinainen ritariperhonen vältteli ihmisiä vuosikymmeniä, viitattu 28.10.2011
- ↑ Bhutan Times, viitattu 28.10.2011
|