Beta Lyrae

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Sheliak
Nimen alkuperä ?
Bayerin designaatio Beta Lyrae,
β Lyrae,
β Lyr, Bet Lyr
Flamsteedin designaatio 10 Lyrae,
10 Lyr
HD-designaatio HD 174638
Muut designaatiot HR 7106,
BD +33°3223,
SAO 67451,
AAVSO 1846+33,
FK5 705,
HIP 92420
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus V 3,52 ( V 3,36–4,25, sivuminimi 3,8, jakso 12,913834 vrk) /?/7,2 mv
Absoluuttinen kirkkaus ? Mv
Valovoima 2000? (tai jopa 6000/25000) LO (aurinkoa) aurinkoa
Spektriluokka B7Ve/A8Vp (B0?)/B7V tai B8II-IIIep
Väri-indeksi B-V 0,00 U-B -0,56
Lämpötila 13000/8000 K K
Massa 2(4?)/12 MO (aurinkoa) M
Säde 19/15 (15/7,5?) RO (aurinkoa) R
Muuttujatyyppi Pimennysmuuttuja EB eli Beta Lyrae-tyyppiä.
Pyörimisnopeus ? km/s
Metallipitoisuus ?
Ikä ? milj. v
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Lyyra Lyra
Rektaskensio (J2000) 18h 50m 04.8s
Deklinaatio (J2000) +33° 21′ 46″
Etäisyys 882 valovuotta (270 parsekia)
Parallaksi 3,70 ± 0,52 mas mas
Säteisnopeus -19,2 km/s km/s
Ominaisliike RA: 1,10 mas/v
dekl.: -4,46 mas/v mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 57° S välillä.
Beta Lyrae-tyyppisen tähden valokäyrän synty. Värit liioiteltuja.

Beta Lyrae (β Lyr,β Lyrae) eli Sheliak on tunnettu kirkkaudeltaan muuttuva tähti. Beta Lyrae on näkyvä kaksoistähti ja sen A-komponentti spektroskooppinen kaksoistähti ja pimennysmuuttuja. Lähekkäisen kaksoistähden toista komponenttia ympäröi kaasurengas, johon virtaa massaa toisesta tähdestä[1], joka on venynyt ilmapallon muotoiseksi.

Kaksoistähti Beta Lyraen tähdet ovat valkeita -- vihertävänvalkeita eli niiden välinen lämpötilaero ei ole suurikaan kuten Algol-tähdessä. Tähden kirkkauden muutokset johtuvat siis siitä, että tähdet pimentävät toisensa. Koska tähdet ovat hyvin lähekkäin, ne ovat soikeita ja tämän takia niiden säteilemä valo vaihtelee liukuvasti tähden komponenttien kiertäessä toisiaan. Tähtien ympärillä on paksu kaasuvaippa. Läpimitaltaan suuremmasta tähdestä virtaa kaasua pienempään tähteen. Virtaava kaasu kerääntyy erään vanhan teorian mukaan tähtien ympärille kuoreksi. Nykynäkemyksen mukaan pienempää komponenttia ympäröi massivinen munkkirinkilämäinen kaasukuori joka luo B5-spektrin pienemmälle tähdelle. Luultavasti kaasua virtaa systeemistä ulos ja toisen komponentin ympärillä oleva kaasukiekko on elliptinen, kaasun virtausnopeuden takia. Massavirran nopeus on 300 km/s. Kaksoistähden kiertoaika pitenee ~ 2,2 x 10-4 vuotta ja massavirraksi suuremmasta tähdestä pienempään on laskettu 2,7 x 1025 eli 4,5 Maan massaa vuodessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karttunen, Hannu et al: ”Kaksoistähdet ja niiden massat”, Tähtitieteen perusteet. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2010.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karttunen et al, s. 328

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]