Berndt Lönnqvist

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alexander Bernhard (Berndt) Lönnqvist (1. kesäkuuta 1869 Helsinki19. joulukuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen ylilääkäri ja professori.[1][2][3][4]

Lönnqvistin vanhemmat olivat seppä Alexander Lönnqvist ja Gustava Lovisa Westerberg. Hän pääsi ylioppilaaksi 1888 Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1892, filosofian maisteriksi ja lääketieteen kandidaatiksi 1894, lääketieteen lisensiaatiksi 1898 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1906. Lönnqvist teki opintomatkoja Berliiniin 1892-1893, Saksaan 1900 ja Pietariin 1905 sekä opiskeli rautatiehygieniaa useissa Euroopan maissa.[1][2][4]

Lönnqvist toimi Uudenkaupungin kaupunginlääkärinä, Helsingin kirurgisen sairaalan apulaislääkärinä ja alilääkärinä 1899–1903, Vaasan lääninsairaalan alilääkärinä sekä Joensuun yleisen sairaalan ylilääkärinä 1903–1905. Vuonna 1904 hän osallistui Suomen Punaisen Ristin ambulanssin varustamiseen Venäjän-Japanin sodan alkuvaiheissa ja toimi ambulanssin ylilääkärinä Mantsuriassa 1904–1905. Senjälkeen hän oli Helsingin yliopiston anatomian laitoksella assistenttina 1906—1918 ja hoiti samalla rautatielääkärin tointa vuodesta 1906 alkaen. Lönnqvist tuli vakinaiseksi rautatielääkäriksi 1907 ja valtion rautateiden ylilääkärinä hän oli 1918–1936. Ensimmäisen maailmansodan aikana Lönnqvist oli Suomen kaupunkiliiton sairaiden ja haavoittuneiden sotilaiden hoitoa varten perustaman sairaalan johtajana 1914–1918. Hän oli valtion tapaturmalautakunnan lääkärinä 1907–1917 ja valtion vakuutusneuvoston lääkärinä 1918–1937. Lönnqvist oli Suomen Lääkäriseuran puheenjohtajana 1924. Hän sai professorin arvon 1913.[1][2][4]

Berndt Lönnqvist oli naimisissa vuodesta 1896 Johanna Maria Heleniuksen kanssa.[1]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Einige bemerkenswerte Ärtzte an der Akademie zu Åbo (Finnland) 1640-1827. E. J. Brill, Leyde 1927

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]