Berndt Arell

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Berndt Arell Kiasman edustalla vuonna 2009.

Berndt Börje Trifon Arell (s. 26. joulukuuta 1959 Tammisaari)[1] on suomalainen taidemuseoalan ammattilainen, joka toimii Saksalaisen taidesäätiön erikoisasiantuntijana vuodesta 2020. Vuosina 2018-2020 hän toimi Tukholman Fotografiska-museon näyttelytuottajana[2]. Sitä ennen vuosina 2012–2017 hän toimi Ruotsin kansallismuseon ja Prins Eugens Waldemarsudden ylijohtajana.[3]

Arell on opiskellut Åbo Akademissa ja valmistunut filosofian maisteriksi. Hän on toiminut useiden taidemuseoiden johtajana, sekä kuvataide- ja kulttuurialojen luottamustehtävissä.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arell on toiminut vt. intendenttinä, museonjohtajana ja amanuenssina Tammisaaren museossa 1982–1985, amanuenssina ja intendenttinä Pohjanmaan museossa Vaasassa 1987–1989. Pohjoismaisen taidekeskuksen näyttelypäällikkönä ja vt. johtajana Suomenlinnassa 1993–1996, Turun taidemuseossa amanuenssina, vt. museonjohtajana 1990 ja museonjohtajana 1991–1993 ja 1996–1999.

Arell oli vuonna 2000 perustamassa Ruotsiin Tjörnin saarelle Göteborgiin Pohjoismaista akvarellimuseota, jota hän johti 1999–2001. Sen jälkeen hän oli Helsingin taidemuseon johtajana ja vuosina 2007–2009 Kiasman johtajana. Arell hoiti sivutoimisesti myös Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajan tehtävää vuoden 2009 loppuun. Lisäksi hän on toiminut Designmuseon hallituksessa, Helsingin taidehallin isännistön sekä Suomen taideakatemian säätiön / Näyttelyvaihtokeskus Framen hallituksen puheenjohtajana.

Kiasman johtajan virasta Arell siirtyi Svenska kulturfondenin johtajaksi tammikuussa 2010.[4] Kulturfondenin johtajana Arell sanoi tavoittelevansa suurempaa avoimuutta säätiön työskentelyssä ja toimintatavoissa.[5]

Kesäkuussa 2011 Arell nimitettiin Ruotsin kansallismuseon johtoon viiden vuoden määräajaksi. Hän aloitti tehtävässä vuoden 2012 alusta.[6] Vuodesta 2018 vuoteen 2020 hän toimi Fotografiskan näyttelytuottajana Tukholmassa, Tallinnassa ja New Yorkissa ja vuodesta 2020 asiantuntijana Stiftung Gut Schierenseessä ja Schloß Plönissä Saksassa.lähde?

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arell on kääntynyt ortodoksiksi.[5] Hänellä on kaksi tytärtä ja poika. Arell on puhunut julkisuudessa väkivaltaisesta parisuhteesta entisen miesystävänsä kanssa[7].

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alpo Jaakola Turun taidemuseo – Åbo konstmuseum 1.11.–8.12.1996, 1996
  • Arell, Berndt, Aquilo zeitgenössische nordische Kunst, 1995
  • toim. Arell, Berndt ym. Athos luostarielämää Pyhällä Vuorella, 2006, 2. p. 2007
  • Blommorna akvareller av Karin Oldfelt Hjertonsson, 2004; suom. Kukkia
  • &Anna Kortelainen, Ernest Meissonier miesten kesken, Minerva, 2004
  • toim. Arell, Berndt ym., Galleria Academica Aboensis, 1993
  • Arell, Berndt ym., Goethe abwärts – deutsche Jungs etc., Helsingin kaupungin taidemuseo, 2005
  • toim. Arell, Berndt ym., Gunnar Berndtson 1854–1895 salonkimaalari, 1998
  • toim. Arell, Berndt ym., Hannu Palosuo unelma joka ei rohkene kertoa nimeään, Like, 2006
  • Arell, Berndt ym., Helene Schjerfbeck, Tikanojan taidekoti, 2005 (Tikanojan taidekodin julkaisuja , ISSN 1457-0041 ; 3/2005)
  • toim. Arell, Berndt Helene Schjerfbeck kuvia kodistani, Ateneum , 2000 (Ateneumin julkaisut, ISSN 1238-4712 ; no 21) ruots.: Helene Schjerfbeck min mor – hemma, 2000
  • Arell, Berndt ym.,Helene Schjerfbeck naisia, miehiä, omakuvia, maisemia, asetelmia, Otava, 1997
  • Arell, Berndt ym. Juhani Harri esinesommitelmia ja kollaaseja 1960–1990, Turun taidemuseo, 1991 (Turun taidemuseon julkaisuja ; 1991, 1)
  • Arell, Berndt ym. Kansallisaarteita, 1998 (Turun taidemuseon julkaisuja , ISSN 0789-9610 ; 1998, 1)
  • Arell, Berndt (teksti) ,Karl Emanuel Jansson, 1846–1874 Ålands konstmuseum 06.06–17.08 1997, Ålands konstmuseum, 1997
  • Arell, Berndt Karl Hedman konstsamlare, konstpolitiker och donator, Österbottens museum, 1988 (Skrifter utgivna av Österbottens museum , ISSN 0785-3491 ; nr. 1)
  • Arell, Berndt, (teksti), Karl Hedmanin keramiikkakokoelma Pohjanmaan museo Österbottens museum, 1987
  • Arell, Berndt, Kasvu, Turun taidemuseo, 1997 (Turun taidemuseon julkaisuja , ISSN 0789-9610
  • Arell, Berndt (teskti), Kim Simonsson vuoden nuori taiteilija 2004, Tampereen taidemuseo, 2004
  • Arell, Berndt ym., Kustaa III:n aikaan, Heinolan kaupunginmuseo, 1992 (Heinolan kaupunginmuseon julkaisuja , ISSN 1237-3249 ; no 1)
  • Arell, Berndt ym., L. Onerva valvottu yö runoilijan maalauksia pimeydestä valoon, Minerva, 2004
  • Arell, Berndt ym. Minnen ur Åbo konstmuseums samlingar Turun taidemuseon kokoelmia collections from the Turku Art Museum, 1990 (Turun taidemuseon julkaisuja , ISSN 0789-9610 ; 1990, 2)
  • Arell, Berndt ym., "Minun Helsinkini" Suomen akvarellitaiteen yhdistys 2006 ([Suomen akvarellitaiteen yhdistyksen julkaisuja] , ISSN 1457-8352)
  • Arell, Berndt ym., Muotokuvia ja Psykhen tarinoita Sainte-Annen (Pariisi), Kellokosken, Nikkilän ja Tammiharjun sairaaloiden kokoelmista from the collection of Sainte-Anne (Paris), Kellokoski, Nikkilä and Tammiharju hospitals , Keravan taidemuseo, [2004]
  • Arell, Berndt ym., Paratiisin puutarha, Minerva, [2004]
  • Arell, Berndt ym. , Suomen antiikkiesineet : Kertaustyylit, WSOY, 2006
  • Arell, Berndt ym., Tikanojan taidekodin kokoelmat, Vaasan kaupunki, 2001 (Tikanojan taidekodin julkaisuja , ISSN 1457-0041 ; 4/2001)
  • Arell, Berndt & Kati Mustola, Tom of Finland ennennäkemätöntä , Like, 2006
  • Arell, Berndt, Uranuurtaja Uudestakaupungista Robert Wilhelm Ekman Robert Wilhelm Ekman Kansankuvaaja Arvid Liljelund, Turun taidemuseo, [1992], (Turun taidemuseon julkaisuja , ISSN 0789-9610 ; 1992, 2)
  • Arell, Berndt ym., toim., Victor Westerholm suomalaisen maisemamaalauksen mestari, Turun taidemuseo, 1991
  • Arell, Berndt ym. Vuoden nuori taiteilija 2002 Ulrika Ferm, Tampereen taidemuseo, 2002 (Tampereen taidemuseon julkaisuja , ISSN 0782-3746 ; 100)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pajala, Lasse & Lagerbohm, John (toim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2011, s. 61. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
  2. ↑ Berndt Arell siirtyy Ruotsin kansallismuseosta Fotografiskaan Sisuradio. 13.12.2017. Sveriges Radio. Viitattu 1.1.2018.
  3. ↑ Anu Uimonen: Berndt Arell valittu Tukholman kärkimuseon johtajaksi Helsingin Sanomat. 16.6.2011. Sanoma company. Arkistoitu 18.6.2011. Viitattu 17.6.2011.
  4. ↑ Kiasman johtaja siirtyy vetämään Svenska Kulturfondenia Helsingin Sanomat. 11.9.2009. Arkistoitu 13.9.2009. Viitattu 14.9.2009.
  5. ↑ a b Berndt Arell friar till finnarna Hufvudstadsbladet. 21.12.2009. Viitattu 19.8.2015. (ruotsiksi)
  6. ↑ Berndt Arell johtajaksi Kansallismuseoon Ruotsiin Yle Uutiset. 16.6.2011. Viitattu 19.8.2015.
  7. ↑ Berndt Arell: "Olisi pitänyt lähteä ensimmäisen lyönnin jälkeen" Sisuradio. 1.8.2017. Sveriges Radio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Berndt_Arell&oldid=21412425”