Bernardino Rivadavia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bernardino Rivadavia
Rivadavia.jpg
"Argentiinan"* presidentti
Rio de la Platan yhdistyneet provinssit
8. helmikuuta 1826 – 27. kesäkuuta 1827
Seuraaja Vicente López
Henkilötiedot
Syntynyt 20. toukokuuta 1780
Buenos Aires
Kuollut 2. syyskuuta 1845 (ikä 65)
Cadiz, Espanja
Tiedot
Puolue Unitarios
Bernardino Rivadavia kuvattuna vuonna 1864 ilmestyneeseen argentiinalaiseen postimerkkiin.

Bernardino de la Trinidad González Rivadavia y Rivadavia (20. toukokuuta 17802. syyskuuta 1845) oli Argentiinan ensimmäinen presidentti. Maata kutsuttiin tuolloin nimellä Rio de la Platan yhdistyneet provinssit. Presidentin tehtäviä hän hoiti 8. helmikuuta 1826 – 27. kesäkuuta 1827 välisenä aikana.

Iso-Britannia yritti tehdä invaasion Buenos Airesiin vuonna 1806, ja Rivadavia kunnostautui aktiivisena vastarinnan organisoijana. Vuonna 1810 hän oli aktiivinen vallankumouksellinen ja itsenäisyysliikkeen jäsenenä hän oli mukana perustamassa uutta hallintoa. Ollessaan Buenos Airesin johtajana hän kiinnitti huomiota kaupungin uudenaikastamiseen. Kadut päällystettiin, ja niille asennettiin katuvalaistus. Lisäksi hän kiinnitti huomiota sivistysoloihin: kaupunkiin perustettiin yliopisto, teatteri sekä luonnontieteellinen museo.

Argentiinaan yritettiin luoda Rivadavian kaudella perustuslakia. Provinssien edustajat eivät voineet lakia hyväksyä, vaan lakiehdotus hylättiin. Tapahtuman johdosta Rivadavia erosi tehtävästään ja muutti Espanjaan. Hän vieraili Argentiinassa vuonna 1834, mutta nyt hänet pakotettiin lähtemään maasta lähes välittömästi. Viimeisenä toiveenaan hän esitti, että hänen maallisia jäännöksiään ei koskaan palautettaisi Buenos Airesiin.

Nykyään Rivadaviaa pidetään Argentiinan ensimmäisenä presidenttinä, vaikka kaikki provinssit eivät hänen asemaansa hyväksyneet eikä hän hoitanut läheskään koko virkakautta. Nykyään maan presidentin virkaanastujaisissa käytettävää seremoniallista tuolia nimitetään Rivadavian tuoliksi, vaikka se ei koskaan Rivadavialle kuulunutkaan.

Liberaalit historioitsijat arvostavat Rivadaviaa korostaen hänen sivistyshankkeitaan ja että hän erotti kirkon valtiosta. Kriitikoiden mielestä hän oli liian brittiläismielinen päästäen brittituotteet vapaasti Argentiinaan mikä näivetti maan omaa tuotantoa. Häntä arvostellaan myös maan ulkomaisen velanoton käynnistäjänä.

Rivadavian viimeistä toivetta ei kunnioitettu. Hänen maalliset jäännöksensä kuljetettiin vuonna 1857 takaisin Argentiinaan. Siellä ne otettiin vastaan kunnianosoituksin ja sijoitettiin mausoleumiin.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.