Berberiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Berberiini
Berberin.svg
Tunnisteet
CAS-numero 2086-83-1
SMILES COC1=C(C2=C[N+]3=C(C=C2C=C1)C4=CC5=C(C=C4CC3)OCO5)OC
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C20H18NO4+
Moolimassa 336,36 g/mol
Sulamispiste 145°C[1]

Berberiini on isokinoliiniryhmän alkaloideihin kuuluva ammoniumsuola. Monien kasvien juuret, varret ja kuoret sisältävät berberiiniä, yleisimpinä ruostehappomarja (Berberis vulgaris), Berberis aristata, hydrastisjuuri (Hydrastis canadensis) ja Coptis chinensis. Berberiini on väriltään voimakkaan keltaista, ja sitä on käytetty ja käytetään edelleen Pohjois-Intiassa villakankaiden, nahan ja puun värjäämiseen. Ultraviolettivalossa berberiini antaa voimakkaan keltaisen fluoresenssin. [2] Berberiiniä käytetään myös histologiassa solujen värjäämiseen.[3] Luonnonvärinä berberiinillä on väri-indeksi Colour Index (CI) 75160.

Berberiinin kemiallinen kaava on C20H18NO4+, moolimassa 336,36 g/mol ja CAS-numero 2086-83-1.

Berberiini estää RNAn ja DNAn synteesiä. Berberiini on DNA-molekyyliä interkalatoiva yhdiste, eli se yhdistyy DNA:n emäshappoparien väliin, jolloin kopioidessa DNA-polymeraasi lisää ylimääräisen emäshappoparin, synnyttäen siirtymämutaation.[4]

Käyttö kaukoidässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berberiiniä on käytetty kaukoidässä bakteerien, virusten, sienten ja loisten torjuntaan. [5][6]

Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erään tutkimuksen mukaan pienimmillään noin 9 mg kerta-annos berberiiniä painokilogrammaa kohden laskimoon (IV) tai 57,6 mg vatsaonteloon (IP) injisoituna aiheutti hiirillä 50 prosentin kuolleisuuden (LD50).[7]

Mahdollisia tulevaisuuden näkymiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monien tutkimusten perusteella berberiini vaikuttaa lupaavalta aineelta mm. hiivasienen, vuotavan suolen, HIV:n ja sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoitoon. Berberiinitutkimus on vilkasta.

Luontaistuotteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berberiiniä myydään Suomessa luontaistuotteena.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Physical properties: Berberine NLM Viitattu 11.06.2012
  2. Fluoreszenzfarbstoffe in der Natur
  3. Anwendung als Cell Stain
  4. By Y. P. S. Bajaj: Medicinal and aromatic plants, Volume 8 (html) (lainaus kirjasta Google Books-palvelussa) 1995. 1995. Viitattu 20.4.2011. (englanniksi)
  5. Birdsall TC, Kelly GS (1997). "Berberine: Therapeutic potential of an alkaloid found in several medicinal plants" (PDF). Altern Med Rev 2 (2): 94–103. 
  6. "Berberine" (PDF) (2000). Altern Med Rev 5 (2): 175–7. PMID 10767672. 
  7. Michael M. Kheira, b, c, 1, Yugang Wanga, 1, Lei Huaa, Jun Hua, Lele Lia, Fan Leia and Lijun Dua: Acute toxicity of berberine and its correlation with the blood concentration in mice. Food and Chemical Toxicology, April 2010, nro Volume 48, Issue 4, s. 1105-1110. Elsevier Ltd. doi:10.1016/j.fct.2010.01.033. Artikkelin verkkoversio Viitattu 18.3.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]