Bentsyylialkoholi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bentsyylialkoholi
Tunnisteet
IUPAC-nimi Fenyylimetanoli
CAS-numero 100-51-6
PubChem CID 244
SMILES OCc1ccccc1
Ominaisuudet
Molekyylikaava C7H7OH
Moolimassa 108,14 g/mol
Sulamispiste –15 °C (258 K)
Kiehumispiste 205 °C (478 K)
Tiheys 1,044 g/cm3
Liukoisuus veteen 4 g/100 ml

Bentsyylialkoholi eli fenyylimetanoli on aromaattinen alkoholi, jota käytetään pienissä määrin hajuaineena deodoranteissa. Se on myös tärkeä liuotin esimerkiksi maalinpoistoaineissa. Kemiallisesti siinä on bentseenirengas, johon on liittynyt metanolirunko.

Aineen molekyylikoostumus on C7H7OH, rakennekaava C6H5CH2OH, CAS-numero 100-51-6 ja moolimassa 108,13 g/mol. Huoneenlämmössä se on neste, jonka tiheys on 1 045 kg/m3, sulamispiste –15 celsiusastetta, höyrystymislämpötila 205 °C, leimahduspiste 93 °C c.c. ja itsesyttymislämpötila 436 °C. Bentsyylialkoholista käytetään myös nimityksiä bentseenimetanoli, fenyylikarbinoli, alfa-hydroksitolueeni, bentsoyylialkoholi ja fenyylimetanoli.

Bentsyylialkoholia voi valmistaa bentsyylikloridista (C7H7Cl) alkalimetallikarbonaattien avulla)[1] tai pelkistämällä bentsaldehydistä (C6H5CHO). Yhdiste puhdistetaan tislaamalla. Se on huoneenlämmössä väritön, hieman öljymäinen neste, jossa on mieto, miellyttävä tuoksu. Se on kohtalaisen hyvin veteen liukeneva (4 g/100 ml), samoin moniin orgaanisiin liuottimiin. Se hapettuu ilman vaikutuksesta hitaasti bentsaldehydiksi.[1]

Bentsyylialkoholia on yhtenä ainesosana muun muassa jasmiini- ja neilikkaöljyssä sekä perubalsamissa. Se on muun muassa ihoa ärsyttävä aine, mikä on mainittava käyttöturvallisuustiedoissa.

Bentsyylialkoholia käytetään teollisuudessa liuottimena ja hajusteissa käytettävien estereiden valmistukseen.[1] Bentsyylialkoholi on myös hyväksytty EU:ssa elintarvikkeiden lisäaineeksi. Sen tehtävä on toimia kantaja-aineena makeisissa, leivonnaisissa ja juomissa. Bentsyylialkoholin E-koodi on E 1519.[2]

Yhdistettä esiintyy myös kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 172–173. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  2. E1519 - Bentsyylialkoholi Ruokavirasto. Viitattu 27.9.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]