Bengt Nåjde
| Bengt Nåjde | |
|---|---|
 Bengt Nåjde 1960-luvun alussa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Bengt Carlsson-Nåjde |
| Syntynyt | 19. toukokuuta 1942 Grängesberg, Taalainmaa, Ruotsi |
| Kuollut | 17. syyskuuta 2023 (81 vuotta) Grängesberg, Taalainmaa, Ruotsi |
| Yleisurheilija | |
| Pituus | 170 cm |
| Paino | 58 kg |
| Laji | Kestävyysjuoksu |
| Seura |
1960–1963 Ludvika FFI 1963–1968 Mälarhöjdens IK 1969–1972 Eskilstuna IK 1973–1976 Mälarhöjdens IK |
| Ennätykset |
800 m 1.56,0 (1965) 1 000 m 2.29,2 (1963) 1 500 m 3.47,07 (1975) 2 000 m 5.16,8 (1963) 3 000 m 7.58,2 (1975) 2 mailia 8.41,2 (1971) 3 mailia 13.13,0 (1965) 5 000 m 13.34,6 (1973) 6 mailia 28.10,6 (1974) 10 000 m 28.35,2 (1974) maraton 2.26.43 (1974)[1] |
| Uran alku | 1961 |
Bengt Carlsson Nåjde (19. toukokuuta 1942 Grängesberg, Taalainmaa – 17. syyskuuta 2023 Grängesberg, Taalainmaa)[2] oli ruotsalainen kestävyysjuoksija 1960-luvun alusta aina 1970-luvun puoliväliin. Hänen päämatkansa oli 5 000 metriä, mutta hän menestyi myös 10 000 metrillä.
Bengt Nåjde kasvoi Blötbergetissä Ludvikan ja Grängesbergin kaivospaikkakuntien välissä. Hän alkoi kilpailla 18-vuotiaana Ludvika FFI:n riveissä. Hän menestyi alusta pitäen kestävyysmatkoilla. Hänen lahjakkuutensa huomattiin suuremmissa ruotsalaisissa urheiluseuroissa, ja niinpä hän vaihtoi edustamaan vuonna 1963 Mälarhöjdens IK:ta, jonka riveissä hän aloitti Ruotsin mestaruuskisojen mitalien keruun sijoittumalla kesän Ruotsin mestaruuskisoissa 5 000 metrillä toiseksi. Seuraavasta kaudesta eli olympiavuodesta 1964 tuli Nåjden läpimurtovuosi. Västeråsissa hän kilpaili 5 000 metrillä silloisia huippunimiä ”Esso” Larssonia ja hallitsevaa Euroopan mestaria brittiläistä Bruce Tullohia vastaan häviten niukasti kisan voittajalle Tullohille. Ruotsin yleisurheilujohto esitti hänelle osallistumista Suomi–Ruotsi-maaottelun 10 000 metrille, mistä Nåjde kieltäytyi. Tavoitteena oli menestyminen syksyn olympialaisissa Tokiossa, minkä vuoksi hän juoksi maaottelussa vain päämatkansa 5 000 metriä.[3] Olympialaisissa Nåjde karsiutui sijoittuessaan kuudenneksi erässään kolmen päästessä loppukilpailuun. Erästä jatkoon menivät Yhdysvaltain Bob Schul, Saksan Harald Norpoth ja Tunisian Mohammed Gammoudi, joista Schul ja Norpoth ottivat kaksi ensimmäistä sijaa loppukilpailussa. Taakse jäi Nåjden erässä myös Suomen Simo Saloranta.[4]
Nåjde vakiinnutti asemansa Ruotsin 5 000 metrin ykkösnimenä ottamalla haltuun Ruotsin ennätyksen ajalla 13.37,8 Helsingin Maailmankisoissa, joissa Ranskan Michel Jazy juoksi voittajana Euroopan ennätyksen. Nåjde sijoittui juoksussa kuudenneksi. Nåjden ennätys kesti aina vuoteen 1972, jolloin Anders Gärderud rikkoi sen.[3] Saman vuoden Pohjoismaiden mestaruuskisoissa hän otti mestaruuden. Seuraavana vuonna Nåjde oli mukana Budapestin EM-kisoissa ja sijoittui kuudenneksi ajalla 13.48,2. Mestariksi juoksi Ranskan Jazy. Nåjden sijoitus oli paras ruotsalaissuoritus näissä EM-kisoissa. Samoissa kisoissa hän juoksi myös 10 000 metriä sijoituksen ollessa 15. Seuraavina vuosina Nåjde voitti kansallisia mestaruuksia ja edusti maataan maaotteluissa. Seuraavat kansainväliset kisat olivat vuoden 1969 EM-kisat Ateenassa, joissa hän sijoittui kahdeksanneksi ajalla 13.55,8 Britannian Ian Stewartin voittaessa.
Nåjde saavutti 1970-luvulla uudet ennätyksensä niin 5 000 kuin 10 000 metrillä. Kansainvälisiin mestaruuskisoihin edustusta hän ei enää saavuttanut. Vuonna 1970 hän teki 10 000 metrin Ruotsin ennätyksen 29.03,8, jolla hän alitti 18 vuotta vanhan Valter Nyströmin juokseman ennätyksen 20 sekunnilla. Samana vuonna hän voitti myös ensimmäisen 5 000 metrin Ruotsin mestaruutensa. Vuonna 1972 hän paransi Ruotsin 10 000 metrin ennätystään kahteen otteeseen. Kesäkuussa juostu ennätys 28.44,6 säilyi hänellä kaksi vuotta. Nåjde otti nimiinsä myös 5 000 metrin ennätyksen vuonna 1973 ajalla 13.34,6, jonka Gärderud kuitenkin alitti vielä samana vuonna.
Nåjden urheilu-ura päättyi vuonna 1976. Siihen mennessä hän oli saavuttanut Ruotsin mestaruuskisoissa seitsemän kultaa, kahdeksan hopeaa ja kolme pronssia.[3] Maaotteluedustuksia hänelle kertyi kaikkiaan 30. Suomi–Ruotsi-maaotteluihin hän osallistui 10 kertaa, joissa hän saavutti kaksi voittoa eli 10 000 metrillä vuonna 1965 ja 5 000 metrillä vuonna 1966. Vuoden 1975 maaottelussa niin Suomen Pekka Päivärinta kuin Nåjde diskattiin keskinäisten kahnausten vuoksi.[5] Nåjde nimettiin Ruotsin yleisurheilun Stora Grabbariksi numerolla 236.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lennart Julin: Bengt Nåjde, resultat 1961–1976 privat.bahnhof.se. Viitattu 23.10.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Bengt Nåjde - Sveriges Olympiska Kommitté sok.se. Viitattu 6.10.2023. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Staffan Björklund: Bengt Nåjde slapp gruvan tack vare idrotten Sport i Dalarna. 23.5.2018. Ludvika. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Bengt Nåjde (Arkistoitu) sports-reference.com/. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Eren Gürler: Vuoden 1975 Ruotsi-ottelun skandaali ei unohdu: ”Tuli vähän leikittyä” (Arkistoitu) Iltalehti. 5.9.2021. Viitattu 24.10.2021.
- ↑ Bengt Carlsson Nåjde 1942-05-19 Föreningen De Stora Grabbarna. Viitattu 23.10.2021. (ruotsiksi)
|
