Belgian työväenpuolue
Belgian työväenpuolue (hollanniksi Belgische Werkliedenpartij, ranskaksi Parti Ouvrier Belge) oli vuosina 1885–1940 Belgiassa toiminut sosialistinen puolue.
.jpg)
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puolue perustettiin huhtikuussa 1885 brysseliläisessä kahvilassa järjestetyssä tapaamisessa, johon otti osaa 112 käsityöläistä. Sen ohjelma perustui edellisenä vuonna laadittuun Quaregnonin peruskirjaan, ja puolueeseen liittyi henkilöjäsenten lisäksi ammattiyhdistyksiä ja osuuskuntia. Vuoden 1919 parlamenttivaaleissa Belgian työväenpuolue sai vaalivoiton: 36,6 prosenttia äänistä ja 26 edustajaa 70 edustajan parlamenttiin. Vaalivoiton ansiosta se muodosti Belgian seuraavan hallituksen yhdessä katolisen puolueen kanssa. Vuonna 1923 Belgian työväenpuolue liittyi Sosialistiseen työväen internationaaliin. Toisen maailmansodan aikana vuonna 1940 Belgian työväenpuolue hajotettiin. Sen toiminta päättyi, kun suurin osa jäsenistä liittyi vuonna 1945 uuteen Belgian sosialistipuolueeseen.[1][2][3]
Émile Vandervelde on tunnettu Belgian työväenpuolueen puheenjohtaja, joka toimi ministerinä useaan otteeseen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Belgian Labour Party - Alchetron, The Free Social Encyclopedia alchetron.com.
- ↑ Labour Movements, Trade Unions and Strikes (Belgium) encyclopedia.1914-1918-online.net.
- ↑ Belgian Labour Party graphsearch.epfl.ch.