Belgian maantiede
Belgian maantiede kertoo Belgian maantieteestä. Belgia sijaitsee Ranskan ja Alankomaiden välissä.
Pinnanmuodot ja vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Belgian luoteisosa sijaitsee Pohjameren rannikolla. Pohjanmeren rannikolta sisämaahan maan pohjoisosassa on alankoa. Maan keskiosassa virtaa joki Maas ja sen sivujoet. Lähellä Ranskan rajaa on Ardennien vuoristo, jonka korkein huippu on Signal de Botrange. Tämän vuoriston alue on suhteellisen metsäinen. Vuoriston reuna-alueilla on useita kalkkikiviluolia. Pohjanmeren rannikolla on dyynejä, joiden toisella puolella on ihmisen patoamia marskimaita. Länsi-Flanderissa, geest-alueella on vuori Kemmelberg.[1]
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Belgiassa vallitsee meri-ilmasto. Sateisin alue on High Vennin alue. Kyseisellä alueella on luonnonpuisto.[1] Maan keskiosassa maasto on hiukan korkeampaa, talvet kylmempiä ja kesät lämpimämpiä kuin rannikolla. Brysselissä vuoden kylmimmän kuukauden, helmikuun keskimääräinen alin lämpötila on 0,6 astetta ja vuoden kuumimman kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 22,5 astetta. Ardenneilla on jo selvästi kylmempää, ja siellä lunta on maassa keskimäärin 50 päivänä talvessa, kun pohjoisosassa lumi kestää keskimäärin kymmenen päivää. Virtonissa Ardennien laaksossa vuoden kylmimmän kuukauden helmikuun keskimääräinen alin lämpötila on −1,2 astetta, ja vuoden kuumimman kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 23,4 astetta.[2][3][4]
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Belgiassa kasvaisi luonnostaan lehtimetsää, mutta 1850-luvulta alkaen maahan on istutettu havumetsää. Flanderissa kasvaa 45 000 hehtaaria mäntyä ja euroopanmustamäntyä hiekkapitoisilla mailla, joissa luonnostaan kasvaisi tammea, koivua ja pyökkiä. Valloniassa kasvaa 67 000 hehtaaria metsäkuusimetsää sille oikeastaan sopimattomassa ympäristössä, missä luonnostaan olisi tammea, pyökkiä, tervaleppää ja saarnea. Yksilajisten taloushavumetsien monimuotoisuutta pyritään lisäämään vähitellen.[5]
Belgiassa on tavattu yli 350 lintulajia. Nisäkkäistä siellä esiintyy kettuja, mäyriä, kärppiä, majavia ja hylkeitä sekä saksanhirviä, villisikoja, ilveksiä ja villikissoja.[6]
Belgiassa oli pitkään vain yksi kansallispuisto, Hoge Kempenin kansallispuisto Limburgissa. Vuonna 2022 maahan perustettiin kaksi uutta kansallispuistoa, Sambren ja Maasin välinen kansallispuisto ja Semoisin laakson kansallispuisto.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Liisa Honkala: Maailmalla, Eurooppa, s. 96-97. Weilin+Göös, 2008. ISBN 978-952-0-33475-1.
- ↑ Country Guide Belgium BBC Weather. BBC. Arkistoitu 5.4.2013. Viitattu 31.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Climatological information for Virton World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Climatological information for Brussels World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Veheen, K. et al.: Forest conversion in Belgium Feasibility of Forest Conversion: Ecological, Social and Economic Aspects. Belspo. Viitattu 25.5.2023. (hollanniksi), (ranskaksi), (englanniksi)
- ↑ Belgium Nature & Wildlife Go Way. Viitattu 27.5.2023.
- ↑ Lauren Walker: Two new National Parks to be created in Belgium Brussels Times. 11.12.2022. Viitattu 27.5.2023.