Belendzher

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kartalla on varjagien kauppareitit idässä 700–1000-luvuilla. Belendzher sijaitsi Volgan-Itämeren reitin varrella (punaisella).

Belendzher (Balanjar, Baranjar, Belenjer, Bülünjar) oli keskiaikainen kaupunki, joka sijaitsi Pohjois-Kaukasuksen Dagestanissa Derbentin ja Semenderin kaupunkien välillä ilmeisesti Sulak-joen alajuoksulla. Se kukoisti 600–900-luvuilla. Arabikirjailijoiden Ibn al-Faqih ja Abu al-Fida mukaan kaupungin olisi perustanut Balanjar ibn Japheth.

Kaupungin syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki syntyi saman nimisen heimoliittymän keskukseksi. Belendzherin heimo mainitaan Kaukasuksella 560-luvulla, kun heidän armeijansa komentajanaan Muhammad at-Tabari yhdessä alaanien, abhaasien ja brandzharien kanssa hyökkäsi Armeniaan. Heidät voitti shaahi Khosrau I. Myöhemmässä historiankirjoituksessa mainitaan Khosraun perustaneen kaupungin. 566571 Belendzher kuului osaksi Länsiturkkilaista kaanikuntaa. 600-luvun alusta lähtien se kuului Länsiturkkilaisesta kaanikunnasta irronneeseen Kasaarien kaanikuntaan.

Kasaarien-arabien sodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 652/653 Belendzherin lähellä käytiin ensimmäinen kasaarien ja arabien Kalifaatin välillä. Kaupungissa oli suuri sotajoukko, joka onnistui välttämään valloituksen heittolaitteiden avulla. Arabien armeija tuhottiin ja sen sotajoukkojen komentaja Salman ibn Rabi kuoli taistelussa. Siitä lähtien kaupunki oli kasaarien-arabien taisteluiden keskuspaikkana. Rajan läheisyyden takia se oli aina ensimmäinen suuri kaupunki, johon arabit pääsivät ylitettyään Derbentin muurit. Arabikirjailija al-Masudi 900-luvulla mainitsee sen olleen Kasaarian pääkaupungin. Muissa lähteissä mainitaan siellä olleen Kasaarien kaani sijaishallitsija (sahib).

Arabit valtasivat ja ryöstivät Belendzherin 21.8.722 30 000 miehen armeijalla, jonka komentajana oli al-Dzharraha ibn-Abdallaha al-Hakami. Kaupungin asukkaat yrittivät puolustautua ympyröimällä kaupungin yhteensidotuilla kärrynpyörillä, minkä arabit onnistuivat murtamaan. Tämän jälkeen osa asukkaista pakeni kaupungista ja suurin osa vangeista hukutettiin viereiseen jokeen. Arabit saivat käsiinsä suuria aarteita. Belendzherin hallitsija pakeni Semenderiin. Hän palasi myöhemmin takaisin, kun al-Dzharra lupasi antaa hänelle takaisin vangikseen ottamat hallitsijan vaimon ja lapset. Hallitsija tunnusti arabien ylivallan alueellaan. Sen jälkeen kaupunkiin hyökättiin ainakin kahdesti vielä: 732/733 ja 737. Sen jälkeen kaupungista ei ole enää mitään tietoja. Kasaarien toiminta keskittyi pohjoisempana sijaitsevaan Semenderiin ja myöhemmin Volgan alajuoksulle, Itiliin.

Kaupunki 800-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

800-luvun lähteissä se vielä mainittiin, mutta mitään tarkempia tietoja siitä ei enää kerrottu. Oletettavasti se on vielä ollut silloin olemassa, koska sen asukkaina mainittiin olleen abbasidien guljamit (nuoret soturit) ja heidän komentajanaan kasaari Ishak ibn Kunadzh. 900-luvulla kaupunkia ei enää mainita missään kasaarilähteissä.

Kaupunki ja sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belendzheriä on kuvailtu varsin yleisellä tasolla johtuen vähäisistä tiedoista. Siellä mainittiin olleen linnoitus ja vartiotorni. Sen sijainti ei ole tarkkaan vieläkään tiedossa, mutta se on sijainnut Derbentin ja Semenderin välillä jonkin joen varrella johon valloittajat hukuttivat kaupunkilaisia. Belendzherin nimi mainitaan vain arabialais-persialaisissa lähteissä. Monien historioitsijoiden mielestä se olisi ollut sama kuin armenialaisissa lähteissä mainittu kasaarikaupunki Varacan.

Arkeologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkeologisia todisteita kaupungista ei ole. Arkeologi Murad G. Gadzhievich on olettanut sen sijainneen Terksko-Sulakin alueella Verhnechirjurtovin muinaislinnassa, joka sijaitsi Sulak-joen oikealla rannalla vuorten ja tasangon välissä. Aluetta tutkittiin 1950–1970-luvuilla. Nyt se on jäänyt Chirjurtovin vesivoimalan vesien alle.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]