Beightonin kriteerit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Beightonin kriteerit on luotu tutkimuskäyttöön nivelistön yliliikkuvuuden toteamiseksi. Nivelten yliliikkuvuuden toteaminen on tärkeää silloin, kun halutaan tietää, onko potilaalla jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus tai muu tuki- ja liikuntaelinoireita aiheuttava sairaus. Tällaisia sairauksia voivat olla esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaus hypermobiliteettisyndrooma tai kollageenisairaus Ehlers-Danlosin syndrooma. Toisaalta tulee huomioida, että valtaosa nivelten yliliikkuvuudesta on hyvänlaatuista eikä siihen automaattisesti liity mitään toiminnallisia ongelmia. Lapsilla ja nuorilla nivelten yliliikkuvuus on tavallista, ja esimerkiksi kyynärnivelten yliojentuvuus on lapsilla fysiologista, eikä Beightonin kriteerejä siksi tulisikaan suoraan soveltaa lapsiin. Toisaalta myös niillä henkilöillä, joilla on yliliikkuvat nivelet, tapahtuu nivelten jäykistymistä iän myötä. Tämän vuoksi yliliikkuvuutta arvioitaessa pitäisi aina myös tiedustella, mikä tilanne on ollut nuorempana.

Beightonin kriteerin tarkastelu on yksinkertainen. Potilasta pyydetään taivuttamaan niveliään tutkimusohjeiden mukaan. Jokaisesta taivutuksesta tulee yksi piste. Maksimäärä pisteitä on yhdeksän. Mikäli potilas saa viisi pistettä yhdeksästä tai enemmän, hänen nivelistönsä on yliliikkuva.

Testattavat nivelet ja pisteytys ovat seuraavat:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.