Beale Street Blues
”Beale Street Blues” on W. C. Handyn säveltämä ja sanoittama blueskappale vuodelta 1916. Kappaleesta alkoi Handyn kaupallinen suosio säveltäjänä – Earl Fullerin kappaleesta tekemä äänite ansaitsi Handylle kerralla 1 800 dollarin rojaltišekin Victor Recordsilta, mikä oli enemmän rahaa kun säveltäjä oli koskaan nähnyt yhdessä paikassa.[1] 1920-luvulla ”Beale Street Bluesin” ohitti kuitenkin Handyn suosituimpana sävellyksenä ”St. Louis Blues”, josta tuli ennen pitkää yksi Yhdysvaltojen musiikkihistorian suosituimmista kappaleista.[2]
Ensimmäisenä kappaleen nauhoitti Charles A. Princen johtama Prince’s Band vuonna 1917.[3] Gilda Gray lauloi kappaleen musikaalinäytelmässä Gaieties of 1919, mikä aiheutti laajaa kiinnostusta ja keskustelua bluesmusiikkiin tottumattomassa Broadway-yleisössä.[4] Paul Whitemanin orkesteri otti kappaleen ohjelmistoonsa ja soitti sitä toisinaan konserteissaan ”A Stairway to Paradise” -kappaleen keskellä.[5] Jazzpasunisti Jack Teagarden käytti sävellystä tunnuskappaleenaan.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tim Brooks ja Richard Keith Spottswood: Lost Sounds: Blacks and the birth of the recording industry, 1890–1919. University of Illinois Press, 2004. ISBN 0252028503. (englanniksi)
- Karl Koenig: Jazz in Print (1856–1929): An anthology of selected early readings in jazz history. Pendragon Press, 2002. ISBN 1576470245. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Brooks & Spottswood, s. 424
- ↑ Brooks & Spottswood, s. 429
- ↑ Brooks & Spottswood, s. 436
- ↑ Koenig, s. 138
- ↑ Koenig, s. 251
- ↑ Sandra Burlingame: W. C. Handy JazzBiographies.com. Arkistoitu 23.11.2010. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Beale Street Blues on Wikiaineistossa (kappaleen sanat)
