Bauntin evenkiläinen piiri
.svg)
Bauntin evenkiläinen piiri (ven. Ба́унтовский эвенки́йский райо́н, Bauntovski evenkijski raion, burjaatiksi Баунтын аймаг, Bauntyn aimag[1]) on kunnallinen itsehallintoalue Burjatian tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1925 perustetun[2] piirin pinta-ala on 66 816 neliökilometriä.[3] Asukkaita on 10 300 henkeä (vuonna 2009).[4]
Bauntin piiri sijaitsee Burjatian koillisosassa.[3] Pohjoisessa se rajoittuu Mujan piiriin, idässä Taka-Baikalian aluepiiriin, etelässä Jeravnan piiriin, lounaassa Horin ja Pribaikaljen piireihin, lännessä Barguzinin ja Kurumkanin piireihin sekä luoteessa Pohjois-Baikalin piiriin.
Suurin osa piirin alueesta kuluu Vitimin ylätasankoon. Pohjoisessa kohoavat Tsipikan- eli Babant-vuoret. Niiden ja Južno-Muiski-harjanteen välissä on Bauntin kattilalaakso, jossa virtaa Vitimin sivujoki Tsipa. Piiri on saanut nimensä laaksossa sijaitsevasta Baunt-järvestä.[5]
Piiriin kuuluu 9 maalaiskuntaa: Amalat (keskuspaikka Mongoi), Bagdarin, Severnyi, Tsipikan, Uakit, Usoi (Rossošino), Ust-Džilinda, Vitimkan (Varvarinsk) ja Vitim (Romanovka).[6] Hallinnollinen keskus on Bagdarinin kylä, josta on maanteitse 597 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Ulan-Udeen. Asutuskeskuksia on yhteensä 23.[3]
Seudun kanta-asukkaita ovat evenkit, joita on nykyään 5,4 % piirin väestöstä. Venäläisiä on 76,8 % ja burjaatteja 14,7 %.[3] Lähes 41 % väestöstä asuu Bagdarinin piirikeskuksessa.[7]
Talous perustuu kullan ja muiden hyötykaivannaisten tuotantoon. Maatalous on keskittynyt karjan- ja poronhoitoon. Lisäksi harjoitetaan metsästystä.[3]
Piirissä toimii evenkien kulttuurikeskus,[8] Osikta (”Tähti”) -perinneyhtye ja vuonna 1981 perustettu Pohjois-Burjatian kansojen museo.[9] Hopton-vuoren juurella on Bauntin kivennäisvesi- ja ilmakylpylä.[10] Luonnonmuistomerkeistä huomattavin on Bagdarinin lähellä sijaitseva Dolganskaja jama, joka on yksi Siperian suurimmista luolista.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Burjaad Respublika: Zahirgaata gazar daidyn hubaari egov-buryatia.ru. Viitattu 21.1.2010. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Ministerstvo kultury Respubliki Burjatija: Bauntovski raion minkultrb.ru. Arkistoitu 7.11.2009. Viitattu 16.1.2010. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e Bauntovski evenkijski munitsipalnyi raion egov-buryatia.ru. Viitattu 16.1.2010. (venäjäksi)
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. 2009. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 21.10.2011. Viitattu 16.1.2010. (venäjäksi)
- ↑ a b Bauntovski evenkijski munitsipalnyi raion: Geografitšeskaja spravka egov-buryatia.ru. Viitattu 16.1.2010. (venäjäksi)
- ↑ Bauntovski evenkijski munitsipalnyi raion: Selskije poselenija egov-buryatia.ru. Viitattu 16.1.2010. (venäjäksi)
- ↑ Bauntovski evenkijski munitsipalnyi raion: Demografitšeskaja situatsija egov-buryatia.ru. Viitattu 16.1.2010. (venäjäksi)
- ↑ Bauntovski evenkijski munitsipalnyi raion: Obrazovanije egov-buryatia.ru. Viitattu 16.1.2010. (venäjäksi)
- ↑ Bauntovski evenkijski munitsipalnyi raion: Kultura egov-buryatia.ru. Viitattu 16.1.2010. (venäjäksi)
- ↑ Bauntovski evenkijski munitsipalnyi raion: Sanatorii egov-buryatia.ru. Viitattu 16.1.2010. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Barguzin • Bauntin Evenkia • Bitšura • Džida • Hori • Ivolga • Jeravna • Kabansk • Kižinga • Kjahta • Kurumkan • Muhoršibir • Muja • Oka • Pohjois-Baikal • Selenga • Severobaikalsk • Tarbagatai • Tunka • Ulan-Ude • Zaigrajevo • Zakamensk