Siirry sisältöön

Batkenin piiri

Wikipediasta
Batkenin piiri
Баткен району
Madygenin geologinen luonnonmuistomerkki.
Madygenin geologinen luonnonmuistomerkki.
Piiri Kirgisian kartalla.
Piiri Kirgisian kartalla.
Valtio Kirgisia
Alue Batkenin alue
Hallinto
  hallinnollinen keskus Batken
Pinta-ala 6 200 km²
Väkiluku (2025) 104 171

Batkenin piiri (kirg. Баткен району, Batken raionu) on hallintopiiri Batkenin alueella Kirgisiassa. Sen keskus on Batkenin kaupunki,[1] joka ei kuulu piiriin[2]. Batkenin piirin pinta-ala on 6 200 kilometriä[1]. Siellä oli arviolta 104 171 asukasta vuonna 2025[2].

Batkenin piiri rajoittuu idässä Kadamžain ja lännessä Leilekin piireihin, kaakossa Ošin alueen Tšoŋ Alain piiriin, pohjoisessa Uzbekistaniin sekä etelässä ja luoteessa Tadžikistaniin. Piirin sisällä sijaitsee Tadžikistanin Voruxin ja itärajalla Uzbekistanin Soʻxin eksklaavi. Se käsittää Batkenin laakson, Sohin ja Isfaran rotkot sekä Alai- ja Turkestanvuorten pohjoisrinteet. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kivihiili, nefeliinisyeniitti ja rakennusaineet.[1]

Seudulla vallitsee mannerilmasto. Tammikuun keskilämpötila on laaksoissa –4,1 ja vuorilla –15 ja heinäkuun keskilämpötila vastaavasti 29,2 ja 10 astetta. Vuotuinen sademäärä on laaksoissa 100–200 ja vuorilla 300–450 millimetriä. Suuria jokia ovat Soh ja Isfara. Piirissä sijaitsee Törtkülin tekojärvi. Kasvillisuus on korkeusvyöhykkeittäin puoliaavikkoa, aroa, kataja- ja mantelimetsää ja alppiniittyjä.[1]

Vuonna 1933 perustettuun[1] piiriin kuuluvat Ak-Sain, Ak-Tatyrin, Altyn-Bešikin, Kara-Bakin, Samarkandekin, Suu-Bašyn ja Tört-Külin maalaiskunnat, joissa on yhteensä 48 kylää[2]. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan asukkaista 99,6 prosenttia oli kirgiisejä[3].

Batkenista on maantieyhteys Ošiin. Asukkaiden pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut puutarhaviljelyyn ja lampaanhoitoon. Piirissä viljellään viljaa, tupakkaa, öljykasveja, perunaa, vihanneksia, hedelmiä ja viinirypäleitä. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, hevoset ja siipikarja. Lisäksi on elintarviketeollisuutta.[1]

  1. 1 2 3 4 5 6 Kyrgyzstan. Uluttuk entsiklopedija: 2-tom, s. 115–116. Biškek: Mamlekettik til žana entsiklopedija borboru, 2007. ISBN 978-9967-14-055-4
  2. 1 2 3 Tšislennost postojannogo naselenija oblastei, raionov, gorodov, aiylnyh aimakov i aiylov (sjol) Kyrgyzskoi Respubliki Natsionalnyi statistitšeski komitet Kyrgyzskoi Respubliki. Viitattu 23.3.2026.
  3. Perepis naselenija i žilištšnogo fonda Kyrgyzskoi Respubliki 2009 goda. Kniiga III (v tablitsah). Regiony Kyrgyzstana: Batkenskaja oblast Natsionalnyi statistitšeski komitet Kyrgyzskoi Respubliki. Arkistoitu 10.8.2011. Viitattu 23.3.2026.