Basic Instinct – vaiston varassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Basic Instinct – vaiston varassa
Basic Instinct
Ohjaaja Paul Verhoeven
Käsikirjoittaja Joe Eszterhas
Tuottaja Mario Kassar
Alan Marshall
Säveltäjä Jerry Goldsmith
Kuvaaja Jan de Bont
Leikkaaja Frank J. Urioste
Pukusuunnittelija Ellen Mirojnick
Pääosat Michael Douglas
Sharon Stone
George Dzundza
Jeanne Tripplehorn
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö TriStar Pictures
Levittäjä InterCom
Tamasa Distribution
Netflix
Ensi-ilta Yhdysvallat 18. maaliskuuta 1992
Suomi 15. toukokuuta 1992
Kesto 128 min
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 49 000 000
Seuraaja Basic Instinct 2
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Basic Instinct – Vaiston varassa on eroottinen jännityselokuva vuodelta 1992. Sen ohjasi Paul Verhoeven, päärooleja näyttelevät Michael Douglas ja Sharon Stone.

Elokuvassa Catherine Tramell (Sharon Stone) on kirjailija, jonka petikumppanit kuolevat hänen kirjoihinsa perustuvilla tavoilla. Nick Curran (Michael Douglas) on poliisi, joka uskoo naisen syyttömyyteen ja ajautuu suhteeseen tämän kanssa.

Seksuaalivähemmistöjen edustajat vastustivat ja häiritsivät elokuvan kuvauksia San Franciscossa, koska pidettiin loukkaavana, että murhaaja on biseksuaali.[1] Basic Instinct sai aikanaan paljon julkisuutta kohtauksesta, jossa näyttelijä Sharon Stone ristii jalkansa ilman alushousuja. Catherine Tramellin roolista Stone sai ensimmäisen Golden Globe -ehdokkuutensa.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Michael Douglas  Etsivät Nick Curran  
 Sharon Stone  Catherine Tramell  
 George Dzundza  Gus  
 Jeanne Tripplehorn  Tohtori Beth Garner  
 Denis Arndt  Luutnantti Walker  
 Leilani Sarelle  Roxanne "Roxy" Hardy  
 Bruce A. Young  Andrews  
 Chelcie Ross  Kapteeni Talcott  
 Dorothy Malone  Hazel Dobkins  
 Wayne Knight  John Correli  
 Daniel von Bargen  Luutnantti Marty Nilsen  
 Stephen Tobolowsky  Tohtori Lamott  
 Benjamin Mouton  Harrigan  
 Jack McGee  Sheriffi  
 Bill Cable  Johnny Boz  

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensi-ilta-arviossa Helsingin Sanomain Mikael Fränti luonnehtii Basic Instinctiä ”suurimmalla mahdollisella ammattitaidolla ja rahalla tehdyksi eroottiseksi ja psykologiseksi väkivaltatrilleriksi”, joka matkii Alfred Hitchcockin Vertigoa mutta ei tavoita tämän tyylikkyyttä, monikerroksisuutta eikä ”muotoratkaisujen nerokkuutta”.[2]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano kutsuu Basic Instinctiä tyylikkääksi trilleriksi, jossa ohjaaja Verhoeven pitää ”hikisen katsojansa” otteessaan loppuun asti. Hän antoi elokuvalle neljä tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”erinomainen”.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Basic Instinct (1992). American Film Institute.
  2. Fränti, Mikael: Murhia jääpiikillä ja vaistolla. Helsingin Sanomat, 16.5.1992, s. D 10. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 14.5.2022.
  3. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95: Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.