Barry Pederson
| Barry Pederson | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. maaliskuuta 1961 Big River, Saskatchewan |
| Kansalaisuus |
 Kanada |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Pedie |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | oikea |
| Pituus | 180 cm |
| Paino | 84 kg |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1980–1992 |
| Seurat |
Boston Bruins (NHL) Vancouver Canucks (NHL) Pittsburgh Penguins (NHL) Hartford Whalers (NHL) Maine Mariners (AHL) |
| NHL-varaus |
18. varaus, 1980 Boston Bruins |
Barry Alan Pederson (s. 13. maaliskuuta 1961 Big River, Saskatchewan) on kanadalainen entinen ammattilaisjääkiekkoilija, pelipaikaltaan keskushyökkääjä.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juniorivuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen ammattilaisuraansa Pederson kiekkoili Victoria Cougarsissa juniorisarja WHL:ssä. Hän oli kahdella kaudella kolmesta täydestä Cougarsin paras pistemies, 1979–1980 140:llä tehopisteellä (52 maalia ja 88 syöttöpistettä), jotka hän keräsi 72:ssa runkosarjaottelussa, ja 1980–1981 147:llä tehopisteellä (65 maalia ja 85 syöttöpistettä), jotka syntyivät 55:ssä runkosarjaottelussa. WHL:n pistepörssissä hän sijoittui molemmilla kausilla kolmanneksi. Vuonna 1980 Pederson valittiin liigan toiseen tähdistökentälliseen ja vuonna 1981 ensimmäiseen tähdistökentälliseen.
Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pederson sai NHL-varauksen, kun Boston Bruins varasi hänet numerolla 18 varaustilaisuuden 1980 ensimmäisellä kierroksella. Hän pelasi ensimmäiset NHL-ottelunsa jo samana syksynä, mutta palasi yhdeksän ottelun jälkeen WHL:ään. Pedersonin ensimmäinen täysi NHL-kausi oli kausi 1981–1982. Hän keräsi tulokaskaudellaan 80:ssä runkosarjaottelussa 92 tehopistettä, 44 maalia ja 48 syöttöpistettä, joilla sijoittui Bruinsin sisäisessä pistepörssissä toiseksi Rick Middletonin jälkeen. Kahdella seuraavalla kaudella Pederson ylitti molemmilla sadan tehopisteen rajan ja oli molemmilla seuransa paras pistemies ja eniten syöttöpisteitä kerännyt pelaaja. Kaudella 1982–1983 hän teki 77:ssä runkosarjaottelussa tehot 46 maalia ja 61 syöttöpistettä, yhteensä 107 tehopistettä, sijoittuen NHL:n piste- ja syöttöpörsseissä sijalle kuusi, ja 1983–1984 hän sijoittui liigan pistepörssissä kuudenneksi ja syöttöpörssissä kolmanneksi tehtyään 80:ssä runkosarjaottelussa 116 tehopistettä, 39 maalia ja 77 syöttöpistettä. Pederson jatkoi Bruinsissa vielä kaudet 1984–1985 ja 1985–1986, joista ensiksi mainittu jäi häneltä kesken vain 22:n ottelun jälkeen tammikuussa 1985 tehdyn kasvainleikkauksen ja sitä seuranneen toipumisajan vuoksi. Hänet valittiin Bruins-vuosinaan kahdesti NHL:n tähdistöotteluun, vuosina 1983 ja 1984.
Kesäkuussa 1986 Pederson siirtyi Vancouver Canucksiin pelaajakaupassa, jossa Bruins sai vaihdossa Cam Neelyn ja ensimmäisen kierroksen varausvuoron varaustilaisuudessa 1987. Canucksissa hän pelasi kolme täyttä kautta ja osan kaudesta 1989–1990. Kaudella 1986–1987 Pederson oli Canucksin toiseksi paras pistemies Tony Tantin jälkeen ja seuran sisäisen syöttöpörssin kärkinimi tehtyään 79:ssä runkosarjaottelussa tehot 24 maalia ja 52 syöttöpistettä, ja 1987–1988 seuransa kolmanneksi paras pistemies sekä jälleen sisäisen syöttöpörssin kärkinimi tehtyään 76:ssa ottelussa tehot 19 maalia ja 52 syöttöpistettä. Kolmen Canucks-kauden jälkeen Pederson siirtyi kesken kauden 1989–1990 Pittsburgh Penguinsiin kuuden pelaajan kaupassa, jossa Penguins sai hänen lisäkseen Tony Tantin sekä Rod Buskasin, ja jossa Canucks sai Dave Capuanon, Andrew McBainin ja Dan Quinnin. Penguinsia edustaessaan hän sai vuonna 1991 nimensä Stanley Cup -pokaaliin, vaikkei pelannutkaan tuolloin yhtään pudotuspeliottelua. Hän oli pelannut kauden aikana kuitenkin riittävän monessa runkosarjaottelussa.
Viimeisillä NHL-kausillaan Pederson ei päässyt enää lähelle samanlaisia pistemääriä kuin aikaisempina pelivuosinaan. Syksyllä 1991 hän teki vapaana agenttina sopimuksen Hartford Whalersin kanssa, jossa pelasi kuitenkin vain viisi runkosarjaottelua, joiden jälkeen siirtyi takaisin Boston Bruinsiin. Hän pelasi Bruinsissa kaudella 1991–1992 32 NHL-ottelua ennen kuin lähetettiin keväällä 1992 ensimmäistä kertaa urallaan farmisarjaan. Pederson pelasi uransa viimeiset ottelut ammattilaistasolla Maine Marinersissa AHL-liigassa. Hän lopetti pelaajauransa vuonna 1992.
Pederson pelasi 12 kautta kestäneellä NHL-urallaan 701 runkosarjaottelua, joissa teki 654 tehopistettä, 238 maalia ja 416 maaliin johtanutta syöttöä. Pudotuspeliotteluja hän pelasi 34, joissa teki 52 tehopistettä, 22 maalia ja 30 syöttöpistettä.
Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pederson edusti urallaan maataan kerran jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa, vuonna 1987, jolloin Kanada sijoittui turnauksessa neljänneksi. Hän pelasi tuossa turnauksessa kymmenen ottelua, joissa teki viisi tehopistettä, kaksi maalia ja kolme syöttöpistettä.
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääkiekkouransa jälkeen Pederson on toiminut muun muassa jääkiekkokommentaattorina Boston Bruinsin otteluissa sekä radiossa että televisiossa. Pederson on naimisissa Patricia ”Patty” Pedersonin kanssa, jonka kanssa hänellä on kaksi lasta, nimiltään Benjamin ja Tatum.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Barry Pederson Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- Barry Pederson Hockey Draft Central -sivustolla (englanniksi)
- Barry Pederson The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Barry Pederson Boston.com. Viitattu 1.7.2011. (englanniksi)
- Boyd, Joshua: Swampscott resident and former Canuck, one-time Bruin Pederson sides with his first team The Swampscott Reporter. 9.6.2011. Arkistoitu 1.7.2011. Viitattu 1.7.2011. (englanniksi)