Barcelonan maailmannäyttely (1929)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuoden 1929 Maailmannäyttelyn tunnus.

Barcelonan vuoden 1929 maailmannäyttely oli Espanjan Barcelonassa 20. toukokuuta 1929 – 15. tammikuuta 1930 järjestetty maailmannäyttely. Barcelonan maailmannäyttelyn avauksen suoritti Espanjan kuningas Alfonso XIII. Näyttelyn motto oli "taide ja tekniikka nykyajan elämässä". Näyttely sijaitsi Montjuïcin kukkulalla 118 hehtaarin suuruisella alueelle. Näytteilleasettajia oli 1 500 ja valtioita 20. Merkittävimmät maailmannäyttelyyn osallistuneista valtioista olivat Saksa, Belgia, Tanska, Ranska, Unkari, Italia, Norja, Romania ja Sveitsi. Lisäksi mukana oli yksityisiä yhdysvaltalaisia ja japanilaisia sijoittajia. Samaan aikaan Sevillassa järjestettiin Latinalaisen Amerikan maille ja Yhdysvalloille oma Ibero-amerikkalainen näyttelyosasto. Barcelonan maailmannäyttelyn kävijämäärä oli kuuden kuukauden aikana yli 5,8 miljoonaa. Maailmannäyttelyn aukioloajan loppuvaiheeseen ajoittui käynnistynyt maailmantalouden lama, jonka lähtölaukauksena pidettiin 24. lokakuuta käynnistynyttä pörssiromahdusta. Tapahtuman katsotaan vähentäneen maailmannäyttelyn loppuvaiheen kävijämäärää.

Barcelonan edellinen maailmannäyttely vuodelta 1888 oli vaikuttanut merkittävästi kaupungin taloudelliseen kasvuun, arkkitehtuuriin ja teknisiin kehitykseen. Maailmannäyttelyä Barcelonaan oli suunniteltu 15 vuoden ajan. Työt Montjuïcin kukkulalla alkoivat jo vuonna 1913, mutta seuraavana vuonna käynnistynyt I maailmansota keskeytti maailmannäyttelyvalmistelut, joita jatkettiin vuosikymmenen lopulla. Keskeisimpänä henkilönä alueen suunnittelussa toimi arkkitehti Josep Puig i Cadafalch. Vuoden 1929 maailmannäyttelyyn Montjuïc ja sen läheiset alueet kaupungistuivat rakentamistyön seurauksena. Maailmannäyttelyyn rakennettiin mm. Ludwig Mies van der Rohen suunnittelema Barcelona-paviljonki, Katalonian kansallismuseo, Teatre Grec, Estadi Olímpic Lluís Companys -stadion.

Americas-katu kuvattuna Plaça d'Espanyalta käsin.









Näyttelyosastoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barcelonan maailmannäyttelyn pohjakartta (kuva: Uusi Suomi, 2.4.1929 s.1)

Maailmannäyttely oli jaettu kolme pääryhmään eli espanjalainen taide, teollisuus ja urheilu. [1] Uusinta, modernia tyyliä Barcelonassa edusti Mies van der Rohen suunnittelema Saksan edustuspaviljonki, saksalainen Bauhauskoulun ja funktionalismin rakennus. Van der Rohen rakennus ei esitellyt tavaroita tai saavutuksia, vaan uutta ajattelua arkkitehtuurissa ja suunnittelussa.

Pääartikkeli: Barcelona-paviljonki

Suomen osallistuminen ja näyttelyosasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ulkoministeriö tiedusteli vuoden 1927 alkupuolella kauppa- ja teollisuusministeriöltä ja opetusministeriöltä kiinnostusta osallistua Barcelonan maailmannäyttelyyn 1929. Molemmat ministeriöt ilmoittivat kielteisen kannanottonsa. Madridin lähetystön asiainhoitaja G. A. Gripenbergin henkilökohtainen aktiivisuus johti kuitenkin siihen, että Suomen eduskunta teki joulukuussa 1928 päätöksen osallistua maailmannäyttelyyn. Keväällä 1928 käynnistyneeseen Suomen osaston suunnitteluun osallistuivat pääarkkitehtina sisustusarkkitehti Harry Röneholm taiteellisina avustajinaan taiteilijat Gustaf Eklund ja Göran Hongell. Lisäksi taideteollisuustuotteita arvioimaan ja näyttelyyn valitsemaan asetettiin arvostelulautakunta, joka koostui Ornamon jäsenistä kuvanveistäjä Gunnar Finnestä, arkkitehti Werner Westistä ja taiteilija Henry Ericssonista sekä sijaisina toimivista tekstiilitaiteilija Eva Anttilasta ja taiteilija Göran Hongellista.[2]

Suomen osaston kommissaarina toimi maisteri Lauri Miettinen. Suomen osaston suunnittelijana oli kuvataiteilija Harry Röneholm. Osaston avajaisissa oli Suomen edustajina paikalla asiainhoitaja G. A. Gripenberg, ministeri P. J. Hynninen ja toimitusjohtaja Ernst Fabian Wrede.[3]

Suomen osasto kooltaan 60 x 30 metriä sijaitsi maailmannäyttelyssä Alfonso XIII -hallissa. Barcelonan maailmannäyttelyssä Suomen osastolla oli esillä taideteollisuutta, teollisuutta ja erilaista tiedotusmateriaalia esittelemässä Suomea modernina eurooppalaisena valtiona.[4], [5]

Kuva vuoden 1929 Maailmannäyttelyn Suomen osaston avajaisista 27. toukokuuta 1929. Espanjan kuningas Alfonso XIII kirjoittamassa tervehdystään Suomen osaston vieraskirjaan. Pöydällä näkyy Tasavallan presidentin kuninkaalle lahjoittama hopeatuoppi ja kuningattarelle lahjoittama kristallimalja. Kuninkaan takana ministeri P. J. Hynninen. Paikalla oli kuningasperheen lisäksi myös pääministeri, kenraali Miguel Primo de Rivera.

Suomen osaston tilassa oli suuri Suomen kartta, jossa oli kuvattu suurimmat kaupungit ja tehdaspaikkaunnat. Kartan edeustalla oli N. Boman Oy:n valmistama puu-upotuksin koristeltu arkku ja lattialla oli Werner Westin suunnittelema ja Keravan Puuseppätehtaan valmistama huonekaluryhmä. Pöydällä oli Henry Ericssonin suunnittelema, Taidon valmistama ja Frans Nykäsen hopeaan pakottama korkea karhunkaatoaiheinen malja. Tilan kummallakin lyhyellä seinällä, ovien molemmilla puolilla oli seinään kiinnitetty lasivitriinit, joihin oli aseteltu A.W. Finchin ja Elsa Eleniuksen keramiikkaa, Hannes Autereen puuveistoksia, Paavo Tynellin hopeinen, uusklassinen kahvikalusto sekä Eva Anttilan, Maija Kansasen ja Greta Skogsterin tekstiilejä. Toisella seinällä oli myös Werner Westin suunnittelema ja Henry Ericssonin Helsinki-aiheisilla upotuksilla koristeltu puinen kaappi.[6], [7]

Kuva vuoden 1929 Maailmannäyttelyn Suomen osastosta. Kuvassa Barcelona-pokaali, jonka Helsingin kaupunki lahjoitti Barcelonan kaupungille. Pokaalin suunnittelija oli Henry Ericsson.

Suomen osaston keskiosa oli omistettu kulkuneuvoille. Korokkeen toisella reunalla oli suurikokoinen pienoismalli Uuraan puutavarasatamasta ja toisella puolella pienoismalli Hangon satamasta. Suuri maailmankartta seinällä esitti Suomen laiva-, lento-, rautatie- ja autoreitit. Tilassa esiteltiin myös pienoismalleja jäänmurtajista, tärkeimmistä laivoista, rautateiden matkustaja- ja makuuvaunuista sekä Aero Oy:n lentokoneista.

Kuva vuoden 1929 Maailmannäyttelyn Suomen osaston avajaisista. Espanjan kuningas Alfonso XIII ja Madridin-lähetystön asiainhoitaja G. A. Gripenberg tutustuvat Uuraan sataman pienoismalliin, jonka oli valmistanut taiteilija Lauri Välke Viipurin asemakaava-arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin suunnitelman mukaan. Taustalla mm. Espanjan kuningatar Viktoria.

Puunjalostusteollisuus sekä yhteisryhmät kemiallisille ja teknisille jalostusmenetelmille olivat myös omina esittelykohteinaan. Osastolle oli tuotu paperia ja selluloosaa sekä kuvia ja tietoa teollisuudestamme. Suureen Suomen karttaan oli merkitty puunjalostustehtaiden sijainnit sekä maailmankarttaan ne valtiot, joihin Suomesta vietiin paperia ja selluloosaa. Lisäksi esillä oli luettelo niistä sadoista suomalaisista ja ulkomaisista sanomalehdistä, jotka painettiin suomalaiselle paperille. Esillä oli myös pienoismalli tyypillisestä suomalaisesta sahalaitoksesta tukkilauttoineen, lautatarhoineen ja puunkuljetusvälineineen. Tietoa oli myös muusta metsäteollisuudesta, vesivoimalaitoksista, vaneriteollisuudesta ja Suomen luonnonvaroista. Metsäteollisuusyrityksissä olivat näkyvimmin esillä Oy A.Ahlström Ab ja Enso-Gutzeit Oy. Varkauden paperitehtaalta oli toimitettu suuri, pituudeltaan kuusi metriä ja halkaisijaltaan lähes metrin kokoinen paperirulla, joka oli nostettu pystyyn puolentoista metrin korkuiselle korokkeelle. Raudasta valmistetut sängyt ja pöydät, Kone- ja Siltarakennus Oy:n separaattorit ja lukot sekä urheilutarvikkeet olivat myös esillä.[8], [9]

Suomalaisten maailmannäyttelyssä voittamat palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barcelonan maailmannäyttelyn laatukilpailuissa suomalaisia palkittiin seuraavasti[10]:

Lisäksi suomalaiset saavuttivat viisi Médaille d'Argent- ja 16 Diplome de Collaborateur-tunnusta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tietoja Barcelonan maailmannäyttelyn valmisteluista 2.4.1929 #88. Uusi Suomi. Viitattu 12.11.2018.
  2. Harjunpää 2014: 46-48.
  3. Suomi Barcelonassa Kesäkuu (#24) 1929. suomenkuvalehti.fi. Viitattu 10.11.2018.
  4. Röneholm 1945: 214.
  5. Harjunpää 2014: 63-64.
  6. Röneholm 1929: 64.
  7. Röneholm 1945: 214-216.
  8. Röneholm 1944: 173.
  9. Röneholm 1945: 216.
  10. Barcelonan näyttelyn laatukilpailu - Lopulliset tiedot Suomeen tulleista palkinnoista 15.12.1929 (#15). Suomen Ulkomaankauppa - Suomen Vientiyhdistyksen äänenkannattaja. Viitattu 11.11.2018.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Röneholm, Harry: ”Suomen koristetaide Barcelonan näyttelyssä”, Koristetaiteilijain Liitto Ornamon vuosikirja 1929, s. 40-55. Helsinki: Koristetaiteilijain Liitto, 1929.
  • Röneholm, Harry: Maailman markkinoilta. Helsinki: Suomen Kirja, 1944.
  • Röneholm, Harry: Markkinat, messut ja näyttelyt 1. Helsinki: Suomen messut, 1945.
  • Minna Harjunpää: ”Suomen koristetaide Barcelonan näyttelyssä”, JUMALHAHMOJA, HEDELMÄNPOIMIJOITA JA KARHUNKAATAJIA - Suomesta ja suomalaisista rakennettu kuva 1920-luvun kansainvälisissä näyttelyissä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, 2014. Teoksen verkkoversio.
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.