Baianauylin piiri
| Baianauylin piiri Баянауыл ауданы |
|
|---|---|
 Näkymä Qoñyr äulien luolasta. |
|
 Piiri Kazakstanin kartalla. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Alue | Pavlodarin alue |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Baianauyl |
| Pinta-ala | 18 500 km² |
| Väkiluku (2026) | 22 297 |
Baianauylin piiri (kaz. Баянауыл ауданы, Baianauyl audany) on hallintopiiri Pavlodarin alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Baianauylin kylä. Piirin pinta-ala on 18 500 neliökilometriä.[1] Siellä oli arviolta 22 297 asukasta vuonna 2026[2].
Baianauylin piiri rajoittuu pohjoisessa Ekıbastūzin kaupunkiin, idässä Aqsun kaupunkiin ja Main piiriin, etelässä Qarağandyn alueen Qarqaralyn sekä lännessä Būqar jyraun ja Osakarovin piireihin. Se on pääosin vuoristoista Kazakstanin kumpumaata ja koillisessa Irtyšin tasankoa. Keskiosassa ovat Baianaulan vuoret, etelässä Qyzyltau ja Jeltau ja lännessä Semızbūğy pohjoisine reunavuorineen. Vuoria erottavat jokilaaksot. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, hopea, lyijy, sinkki, ruskohiili, kalkkikivi, baryytti ja rikki.[1]
Seudulla vallitsee ankara mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa –15:stä –16,5:een ja heinäkuussa 19–20 astetta. Vuotuinen sademäärä on 350 millimetriä. Jokia ovat Tündık ja Espe pohjoisessa, Aşşysu ja Qarasu keskiosasa ja Şıdertı luoteessa. Jälkimmäinen on osa Irtyšin–Qarağandyn kanavaa. Järviä ovat Toraiğyr, Jasybai, Sabyndyköl, Qarasor, Qyzylsor, Bırjanköl ja Qūmdyköl. Kasvillisuus on etupäässä heinäaroa ja niittyjä. Vuorilla kasvaa sekametsää ja pensaita. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, korsakki, jänis ja aasianmetsäkauris. Piirissä sijaitsee Baianauylin kansallispuisto.[1]
Vuonna 1928 perustettuun[1] piiriin kuuluvat Maiqaiyñin taajama sekä Aqsanin, Baianauylin, Bırlıkin, Jañajolin, Jañatılekin, Qaratomarin, Qūndykölin, Qürkelın, Qyzyltaun, Sätbäevin, Toraiğyrovin ja Ūzynbūlakin kyläpiirikunnat[3]. Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 91,4 prosenttia kazakkeja, 4,7 prosenttia venäläisiä, 1,1 prosenttia ukrainalaisia ja 1,1 prosenttia saksalaisia[4].
Baianauylista on maantiyhteys Ekıbastūziin ja Pavlodariin. Asukkaiden pääelinkeino on karjanhoitoon keskittynyt maatalous. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet ja hevoset. Lisäksi on elintarviketeollisuutta sekä kultaa, hiiltä ja kalkkikiveä tuottavaa kaivosteollisuutta, jonka merkityksen odotetaan lisääntyvän. Matkailukohteita ovat Baianauylin kansallispuistoon kuuluvat Jasybai-, Toraiğyr- ja Sabyndyköljärvet ja pyhiinvaelluspaikkana toimiva Qoñyr äulien luola.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 145. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- ↑ Tšislennost naselenija po polu i po tipu mestnosti na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 1.6.2026.
- ↑ Klassifikator administrativno-territorialnyh objektov Qazstat. 16.3.2026. Viitattu 1.6.2026.
- ↑ Tšislennost naselenija po otdelnym etnosam Respubliki Kazahstan na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 1.6.2026.
- ↑ Plan razvitija Bajanaulskogo raiona na 2026–2030 gody Akimat Bajanaulskogo raiona. Viitattu 1.6.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]