Consolidated B-32 Dominator

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta B-32 Dominator)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Consolidated B-32 Dominator
B32.jpg
Tyyppi pommikone
Alkuperämaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Valmistaja Consolidated Aircraft
Ensilento 1942
Esitelty 1944
Valmistusmäärä 115
Valmistusvuodet 1944–1946

Consolidated B-32 Dominator oli yhdysvaltalainen raskas strateginen pommikone. B-32 oli Yhdysvaltain armeijan ilmavoimien (USAAF) toissijainen valinta, jonka kehittelyä jatkettiin siltä varalta ettei Boeing B-29 Superfortress olisi menestynyt.[1] Sen ensilento lennettiin 7. syyskuuta 1942, kaksi viikkoa ennen Boeing B-29:ää.

Dominatoreilla lennettiin vuonna 1945 muutamia taistelulentoja, mutta toisen maailmansodan päättyessä koneet vedettiin pois palveluskäytöstä.[1] Myös koneen valmistustilaukset peruutettiin, ja jo vuonna 1947 suurin osa valmistuneista ja keskeneräisistä koneista oli romutettu.[1] Yhtään kokonaista konetyypin edustajaa ei ole säilynyt.[1]

Nelimoottorisessa kaukopommittajassa oli samat 2 200 -hevosvoimaiset Wright R-3350 Duplex-Cyclone -kaksoistähtimoottorit kuin B-29:ssä. Turboahdetut moottorit aiheuttivat huoltoon ja käytettävyyteen liittyneitä ongelmia kummallakin konetyypillä.

Niin kutsutusti ylätasoisessa (siipien sijainti rungon yläosassa) B-32 Dominatorissa oli 10 hengen miehistö, ja sen edeltäjä oli B-24 Liberator ja seuraaja B-36 Peacemaker. Dominator-konetyyppiä valmistettiin 115 lentokonetta, ja niistä 40 oli TB-32 -koulutusversioita.[2] Toisen maailmansodan loppuun mennessä Dominator-kalusto oli vain kahden laivueen käytössä. Ne olivat 312. pommitusrykmenttiin kuuluneet 386. ja 387. pommituslaivueet.

Suoritusarvollisesti ei B-32 oleellisesti hävinnyt B-29:lle, joissain kohdin jopa ylitti tämän suoritusarvot. Koneissa kokeiltiin koelentovaiheessa yhdistelmäaseistusta, johon kuului 20 mm tykkejä ja 12,7 mm konekivääreitä, mutta tuotantoon päässeissä koneissa oli 10 kpl 12,7 mm konekivääreitä. Aseet oli sijoitettu viiteen torniin, joista kaksi oli asennettu rungon yläpintaan ja loput kolme koneen nokkaan, pohjaan ja perään. Tornit oli alun perin suunniteltu B-29:n tapaan keskuslaskimen avulla kauko-ohjatuiksi, mutta ne muutettiin teknisten vaikeuksien takia kuhunkin torniin sijoitetun ampujan ohjattaviksi.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 10
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&025.032000025,32 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&041.015000041,15 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&010.06000010,06 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&0132.0100000132,10 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&027339.&&&&0027 339 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004 × Wright R-3350-23 Cyclone -18-sylinteristä tähtimoottoria; &&&&&&&&&&&01641.&&&&001 641 kW (&&&&&&&&&&&02200.&&&&002 200 hv) per moottori

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0575.&&&&00575 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&06115.&&&&006 115 km

Aseistus

  • 10 × 12,7 mm konekivääriä viidessä tornissa
  • 9 072 kg pommeja sisäisesti pommikuiluissa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mondey, David: The Hamlyn Conside Guide to American Aircraft of World War II (englanniksi) ISBN 0-7858-1361-6 (ensipainos 1982)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]