Béla Kálmán
Béla Kálmán (28. helmikuuta 1913 Lakompak, Itävalta-Unkari – 22. elokuuta 1997 Debrecen) oli unkarilainen professori ja suomalais-ugrilaisten kielten, erityisesti mansin tutkija.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Béla Kálmán syntyi Lakompakin (saks. Lackenbach) kylässä tuolloisessa Länsi-Unkarissa, nykyisessä Itävallan Burgenlandissa, Esterházy-suvun tilusten metsänvartijan poikana. Hän kävi koulunsa Szombathelyssä ja opiskeli sen jälkeen Budapestin yliopistossa, aluksi ranskaa ja saksaa, sittemmin unkaria ja muita suomalais-ugrilaisia kieliä. Opiskeluaikoinaan hän myös vietti stipendiaattivuoden Virossa. Valmistuttuaan 1936 hän toimi aluksi opettajana ja väitteli tohtoriksi eläinten nimityksistä obinugrilaisissa kielissä vuonna 1938. Toisessa maailmansodassa hän joutui joksikin aikaa sotavankeuteen. Vuonna 1949 hän sai työpaikan Unkarin tiedeakatemian kielitieteen instituutista, missä hän toimitti unkarin murrekartastoa sekä Bernát Munkácsin jäämistön mansilaisia kieliaineistoja julkaisukuntoon. Vuodesta 1952 lähtien hän toimi Debrecenin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorina.[2][1]
Béla Kálmán ansioitui ennen kaikkea mansin kielen sekä unkarin murteiden, erityisesti sanaston ja nimistön tutkijana. Hän toimitti Munkácsin aineistoon perustuvan laajan mansin kielen sanakirjan, useita mansin kielen oppikirjoja sekä kokoelman Leningradissa mansin puhujilta keräämiään tekstejä. Unkarin murrekartaston toimittamisen lisäksi hän julkaisi yliopistollisen unkarin murteiden oppikirjan. Hänen nimistä ja nimistöntutkimuksesta kirjoittamansa suosittu kansantajuinen käsikirja A nevek világa (’Nimien maailma’, 1967) ilmestyi myös englanninkielisenä laitoksena (The World of Names, 1978).[2]
Béla Kálmán tunnettiin Viron ja Suomen ystävänä. Hän käänsi unkariksi etenkin virolaista kaunokirjallisuutta ja toimitti suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien antologioita.[1][2]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Béla Kálmán oli vuodesta 1944 lähtien naimisissa Gabriella Farkasin kanssa. Avioliitosta syntyi neljä poikaa, joista vanhin, Béla Kálmán nuorempi, on tehnyt tieteellisen uran tähtitieteilijänä ja avaruusfyysikkona.[1]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Béla Kálmán valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian ulkomaiseksi jäseneksi 1974. Hänelle on myönnetty Unkarin Työn ansioritariston kultainen kunniamerkki (1984) sekä Suomen Leijonan ritarikunnan ritariristi (1970). Hän sai Debrecenin yliopiston kunniatohtorin arvon 1988, ja vuonna 1994 hänet nimitettiin Debrecenin kaupungin kunniakansalaiseksi. Hänen muistokseen on nimetty Debrecenissä katu.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 Kálmán Béla - Névpont 2025 Névpont.hu. Viitattu 1.11.2025. (unkariksi)
- 1 2 3 Veli-]Mikko Korhonen: Béla Kálmán 75-vuotias. Virittäjä, 2.1.1988, 92. vsk, nro 2, s. 260–260. ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
