Axel Carpelan

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Axel Carpelan

Carl Axel Frithiof Carpelan (15. tammikuuta 1858 Helsinki24. maaliskuuta 1919 Turku) oli suomalainen vapaaherra, joka muistetaan säveltäjä Jean Sibeliuksen läheisenä ystävänä, innoittajana ja tukijana.

Axel Carpelan kuului Carpelanin vapaaherralliseen aatelissukuun.[1] Hänen vanhempansa olivat varatuomari, vapaaherra Carl Johan Carpelan (1811–1893) ja vapaaherratar Fredrika Sofia Carolina Lybecker (1817–1892).[2]

Axel Carpelan syntyi Helsingissä, jossa hänen isänsä työskenteli esittelijäsihteerinä, mutta hän varttui sukutilalla Maskun Odensaaressa seitsenjäsenisen sisarusparven nuorimmaisena. Axel kirjoitti ylioppilaaksi Turun Svenska klassiska lyceumista vuonna 1876. Hän olisi halunnut ryhtyä opiskelemaan musiikkia, mutta suku suhtautui siihen kielteisesti.[3] Hän oli lahjakas harrastelijaviulisti, ja hän soitti myös pianoa.[4]

Vuonna 1876 Carpelan muutti Helsinkiin ja kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin-yliopistoon, aluksi matemaattis-luonnontieteelliseen, sitten historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Hän seurasi muun muassa historian, filosofian, psykologian ja estetiikan luentoja mutta ei suorittanut tutkintoa vaan erosi yliopistosta syksyllä 1885.[5]

Carpelan vietti vaatimatonta elämää ja omistautui "musiikin ja sotahistorian opinnoille".[2] Hän asui Helsingissä, Naantalissa, Tampereella[6] ja Turussa.[7]

Carpelanista tuli Jean Sibeliuksen läheinen ystävä. Hän oli tavannut Sibeliuksen jo lokakuussa 1890, mutta helmikuun manifestin jälkeen vuonna 1899 hän oivalsi, että Sibeliuksen musiikin avulla voitaisiin eurooppalaisille levittää tietoa Suomen suuriruhtinaskunnan erityisasemasta. Carpelan järjesti Sibeliukselle mesenaatteja, ja he kävivät laajaa kirjeenvaihtoa. Maaliskuussa 1910 hän järjesti serkkunsa Tor Carpelanin kanssa keräyksen, jonka tuotoilla saatiin järjesteltyä Sibeliuksen velat.[8]

Sibeliuksen sävellyksen nimi Finlandia perustui Carpelanin ehdotukseen,[9] ja Sibelius omisti toisen sinfoniansa Carpelanille.

Axel Carpelan menehtyi keuhkokuumeeseen Turussa vuonna 1919. Hänen kuoltuaan Sibelius kirjoitti päiväkirjaansa: "Ketä varten minä nyt sävellän?"[10]

Bo Carpelanin romaani Axel (1986) kertoo Axel Carpelanin ja Jean Sibeliuksen ystävyydestä.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Carpelan-suku.
  2. a b Carpelan, Tor (1954): Ättartavlor för de på Finlands Riddarhus inskrivna ätterna 1, s. 190. Frenckell, Helsingfors.
  3. Tawaststjerna, Erik (1989): Jean Sibelius 2, s. 186. Otava, Helsinki. ISBN 951-1-10415-2
  4. Dahlström, Fabian (2010): ”Inledning”, Högtärade maestro! Högtärade herr baron!, s. 13.
  5. Dahlström, Fabian (2010): ”Inledning”, Högtärade maestro! Högtärade herr baron!, s. 19.
  6. Wasastjerna, Oscar (toim.): Storfurstendömet Finlands Ridderskaps och adels kalender för år 1912, s. 100. Helsingfors: Söderström & C:o, 1911.
  7. Tawaststjerna, Erik (1989): Jean Sibelius 2, s. 186–187.
  8. Dahlström, Fabian (2010): ”Inledning”, Högtärade maestro! Högtärade herr baron!, s. 49–50.
  9. Miten Sibeliuksen Finlandia-hymnin kuoroversio sai nykyisen muotonsa? Sulasol-lehti 1/11.
    Finlandia Sibelius.fi
  10. Tawaststjerna, Erik (1989): Jean Sibelius 4, s. 326–327. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-10417-9
  11. Axel. Uppslagsverket Finland.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Carpelan, Axel – Sibelius Jean (2010): Högtärade maestro! Högtärade herr baron! Korrespondensen mellan Axel Carpelan och Jean Sibelius 1900–1919. (Utgivare Fabian Dahlström.) Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 737. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland. ISBN 978-91-7353-372-0 ISSN 0039-6842
  • Carpelan, Bo (1987): Axel: Romaani. Suomentanut Kyllikki Villa. Otava, Helsinki. ISBN 951-1-09747-4
  • Tawaststjerna, Erik (1989): Jean Sibelius 2. Ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta tekijän kanssa yhteistyössä suomentanut Tuomas Anhava. Otava, Helsinki. ISBN 951-1-10415-2
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.