Siirry sisältöön

Avoin strategia

Wikipediasta

Avoin strategia (engl. open strategy) on organisaatioiden strategiatyön lähestymistapa, jossa strategian suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen tehdään osallistavasti ja läpinäkyvästi.[1][2] Avoin strategia eroaa perinteisestä, suljetusta strategiatyöstä siten, että siihen pyritään ottamaan mukaan laajempi joukko sidosryhmiä kuten työntekijöitä, asiakkaita, yhteistyökumppaneita tai suurempaa yleisöä, ja jakamaan heille tietoa strategiasta.[3] Lähestymistavan tavoitteena on lisätä strategian laatua, strategiaan sitoutumista, sekä organisaation kykyä reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.[4] Avoimen strategian keskeisenä haasteena on osallistamisen vaikeus ja sen muuntaminen vaikuttamiseksi. Esimerkiksi työntekijät kamppailevat usein saadakseen ylimmän johdon huomion osallistavissa prosesseissa, koska heiltä puuttuu kyvyt tuoda esille omaa operatiivista tietämystään. [5] Toisaalta johto joutuu tasapainoilemaan vallan ja vastuun jakamisen kanssa: miten varmistaa organisaation strateginen suunta, vaikka strategiaa tekee aiempaa suurempi joukko? [4]

Tausta ja historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka työntekijöiden osallistamisesta strategiaprosessiin löytyy esimerkkejä aiemmiltakin vuosikymmeniltä, avoin strategia on alkanut muotoutua niin käytännön tekoina kuin tutkimusalana 2010-luvulla.[6][7] Sen tavoitteena on vastata jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön, jossa paras tieto on hajautunutta ja toimintaympäristön muutos on aiempaa nopeampaa.[6] Avoin strategia -käsitteen kehittivät tutkijat Richard Whittington, Ludovic Cailluet ja Basak Yakis-Douglas vuonna 2011. Se korostaa "siirtymää kohti avoimempia strategian tekemisen muotoja, joissa on enemmän läpinäkyvyyttä organisaation sisällä ja ulkopuolella sekä enemmän erilaisten toimijoiden osallistumista niin sisäisesti kuin ulkoisesti." [8].

Oxfordin yliopiston professorin Richard Whittingtonin kirja strategiatyön historiasta [7] sotatieteiden ulkopuolella kuvaa kolme strategian tekemisen aikakautta. Ensimmäinen aikakausi (strateginen suunnittelu) alkoi 1950-luvulla Yhdysvalloissa, jossa yksityiset yritykset olivat kasvaneet mittakaavaan joka edellytti uusia välineitä johtamiseen, ja niitä alettiin lainata armeijan kenraaleilta ja suunnittelijoilta. Ammattijohtajat eivät enää omistaneet johtamaansa yritystä ja tarvitsivat strategiaa kertomaan omistajille, mitä aikovat yritykselle tehdä, ja perustelemaan työntekijöille heidän käskyvaltaansa. [9] Strategian tekeminen oli rajattu pienelle piirille – vastaten kenraalia ja esikuntaansa – ja se oli ensisijaisesti älyllinen, tarkkojen suunnitelmien tekemiseen perustuva harjoitus. Toinen aikakausi (strateginen johtaminen) alkoi näkyä 1980-luvulla, jolloin mm. 1970-luvun energiakriisi ja toimintaympäristön ennakoimattomuus ja strategian toteuttamisen haasteet osoittivat pelkkien pienen piirin suunnitelmien riittämättömyyden.[7] Strategiatyössä alettiin arvostaa tekemistä suunnittelun rinnalla ja erityisesti keskijohdon rooli tunnistettiin niin käytännössä kuin akateemisessa tutkimuksessa.[10] Strategia oli avoimempaa eli isompi joukko alkoi osallistua sen tekemiseen ja tietoa jaettiin laajemmin. Kolmas eli avoimen strategian aikakausi alkoi näkyä 2000-luvulla, kun esimerkiksi IBM:n[11] , Wikimedian [12] ja Red Hat:n [13] laajasti osallistaneet strategiaprosessit herättivät kiinnostusta. Suomessa varhainen esimerkki laajasti osallistavasta strategiatyöstä on Nokian 1990-luvun alun strategiatyö Gary Hamelin tukemana.[4][13]

Sosiaalinen media, avoimen lähdekoodin kehittäminen ja alustatalous ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka ovat vaikuttaneet myös strategian tekemisen tapoihin ja avoimen strategian tarpeeseen ja syntyyn.[14] Avoin strategia on kasvava tutkimusalue strategisen johtamisen kentällä[15][16]. Tällä hetkellä tutkijat ovat kiinnostuneita erityisesti siitä, miten avoimuus ja osallistavuus vaikuttavat strategian laatuun, toteutukseen ja organisaation suorituskykyyn[17]. Muita tutkijoita kiinnostavia aiheita ovat tekoälyn vaikutus avoimen strategian prosesseihin ja avoimen strategian vaikutus yritysten olemassa oleviin valtarakenteisiin[17]. Alan keskeisiä tutkijoita ovat esimerkiksi Richard Whittington, Julia Hautz, Georg von Krogh, Violetta Splitter ja David Seidl. Suomessa aihetta ovat tutkineet esimerkiksi Open Strategy -tutkimusryhmä, johon kuuluvat esimerkiksi Frank Martela, Eero Vaara ja Jukka-Pekka Heikkilä.

Keskeiset ulottuvuudet sekä oletetut hyödyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoin strategia jaetaan usein kahteen pääulottuvuuteen[1][14].

  1. Avoimuus (engl. transparency): Strategiaprosessin ja strategisen tiedon näkyväksi tekeminen organisaation sisällä ja joskus myös ulkopuolelle. Tämä voi sisältää strategiadokumenttien jakamista, strategiesityksiä, blogikirjoituksia, keskustelualustojen avaamista tai strategiatyön etenemisen raportointia.
  2. Osallistavuus (engl. inclusion): Strategiatyöhön osallistuvien tahojen määrän kasvattaminen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön, asiakkaiden, yhteisöjen tai muiden sidosryhmien kutsumista mukaan strategiaprosessiin.

Avoimuuden ja osallistavuuden rinnalle on esitetty myös päätöksenteko-oikeuksien jakamista. [18] Strategiatyöhön voidaan ottaa mukaan laajempi joukko osallistujia, mutta pitää päätöksenteko johdon käsissä. Täysin avoin strategia tarkoittaisi tällöin sitä, että päätöksenteko olisi demokraattista, mutta tämä toteutuu harvoin jopa organisaatioissa joille avoimuus ja jaettu päätöksenteko on osa tärkeimpiä arvoja, kuten Wikimedia tai Premium-Cola. [12] [19]

Avoimen strategian tuomiksi hyödyiksi on esitetty ensinnäkin se, että sen avulla voidaan saada uusia ideoita ja näkemyksiä sekä ymmärrystä asiakkaiden nykytilanteesta ja hiljaisista signaaleista, joita ei olisi tullut esiin tavallisessa, suljetussa strategiaprosessissa.[20] Lisäksi sitoutuminen strategiaan voi vahvistua, kun ihmiset kokevat olevansa mukana sen muotoilussa [21] ja strategiatyön läpinäkyvyys edistää luottamusta ja lisää strategian ymmärtämistä organisaatiossa [3]. Kun työntekijät ovat olleet mukana strategian luomisen prosessissa, heillä on vahvempi ja syvällisempi ymmärrys sen sisällöstä ja yksityiskohdista.[22] Myös strategian laadun oletetaan paranevan, kun käytettävissä on useamman organisaatiossa olevan tieto ja osaaminen[20].

Esimerkkejä avoimesta strategiaprosessista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoin strategia ei ole joko-tai -kysymys, vaan kyse on siitä mitä strategiaprosessin osia avataan ja kenelle ne avataan. Tyypillisesti ideointivaiheeseen liittyviä osia on helpompi avata suurelle joukolle mutta tällaisissakin prosesseissa lopullisten valintojen teko jää usein pienen ryhmän tehtäväksi.[12] Tässä on esitelty muutama esimerkki miten strategiaprosessia voi avata:

  • IBM:n 'strategy jam' -prosessissa ylin johto tunnistaa joukon teemoja keskusteltavaksi, luo jokaiselle teemalle omat sivustot ja sen jälkeen ensimmäisessä 'jami'-vaiheessa koko organisaation työntekijöillä on 72 tuntia aikaa kommentoida ja keskustella näistä aiheista kyseisillä sivuilla. Tämän jälkeen ylin johto ja asiantuntijat käyvät keskustelut lävitse ja tunnistavat sieltä joukon 'Isoja Ideoita', joita työntekijät saavat jälleen 72 tunnin aikana kommentoida. Tämän jälkeen ylin johto kokoontuu arvioimaan tuloksia ja valitsee mitkä ideat viedään toteutukseen asti.[11]
  • OP Ryhmän strategiatyössä koko 12 000 työntekijästä koostuvaa henkilöstöä kuullaan prosessin eri vaiheissa mm. sisäisten kyselyjen avulla, joissa he ottavat kantaa niin toimintaympäristön muutoksiin kuin ryhmän omiin menestystekijöihin. Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion mukaan tämä parantaa strategian tilannekuvaa ja ajattelun laatua, lisää työntekijöiden ymmärrystä strategiasta, ja on arvokasta avoimuuden itsensä takia. [4][23]
  • Wikimedia käyttää erityistä 'Strategy wiki'ä keskeisenä työkaluna strategiaprosessissa. Strategian muokkauksen aikana kuka tahansa Wikimedian käyttäjä pystyi lähettämään ehdotuksia, kommentoimaan ja editoimaan ja useampi tuhat osallistui esimerkiksi vuoden 2009 strategiaprosessiin. Tämän jälkeen muodostettiin joukko 'task forceja', jotka jokainen keskittyivät johonin esiinnouseeseen avainteemaan ja lopulta Wikimedian johto loi heidän ehdotustensa pohjalta ehdotuksen lopullisesta strategiasta.[12]
  • Zurich Insurance valitsi 54,000 työntekijänsä joukosta hakemusten perusteella 40 hengen strategiaryhmän, johon tuli melko nuoria työntekijöitä eri puolelta organisaatiota. Muutaman kuukauden ajan tämä ryhmä teki joka toinen viikko omia töitään ja joka toinen viikko oli pääkonttorilla pohtimassa strategiaa. Tästä syntyi joukko ehdotuksia ja ylimmän johdon luomassa lopullisessa strategiassa 28% valituista asioista oli peräisin tältä työntekijöiden strategiaryhmältä.[5]

Käytännön ohjeita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri lähteet antavat myös useita käytännön vinkkejä ja ohjeita sen suhteen, miten organisaatio voi onnistua strategiaprosessin avaamisessa. Tässä muutama esimerkki usein toistuvista ohjeista:[4][24][13]

  • Valitse mitä osia strategiasta avaat. Strategiaprosessissa on monta osaa. Tyypillisesti on helpompi osallistaa ihmisiä tilanne-analyysi-vaiheessa ja ideointi-vaiheissa. Työntekijöillä voi olla tuoreinta tietoa ja ymmärrystä asiakasrajapinnassa tapahtuvista muutoksista ja markkinoiden tuoreimmista tarpeista. Heillä voi olla myös paljon uusia ideoita siitä mitä uutta organisaatio voisi tehdä. Siksi he usein pystyvät näihin strategiprosessin vaiheisiin tarjoamaan tuoreita ajatuksia ja ideoita. Haastavin osio avata laajemmalle porukalle on strategisten valintojen tekeminen eli sen päättäminen, mitkä erilaisista ideoista viedään käytäntöön. Valintojen tekeminen vaatii syvää ymmärrystä organisaation tilanteesta ja perehtymistä vaihtoehtoihin. Tavallisesti vain harvalla organisaation jäsenellä on riittävästi aikaa syventyä ja perehtyä riittävästi ja päätöksen tekee pienempi porukka, jolla on tarvittava aika.
  • Kun hajautat valtaa, hajauta myös tietoa. Kun ihmisille annetaan lisää päätäntävaltaa, tulee heille antaa myös lisää informaatiota, jonka pohjalta päätöksensä tekevät. Eli mitä enemmän strategiaprosessia hajautetaan, sitä tärkeämpää on pitää huolta, että siihen osallistuvalla joukolla on riittävä tieto ja ymmärrys tehdä järkeviä päätöksiä. On siis tärkeä miettiä miten prosessiin osallistuvilla on pääsy relevanttiin tietoon ja miten heille luodaan riittävä esiymmärrys, jonka pohjalta osaavat analysoida strategiaan liittyviä kysymyksiä.
  • Anna prosessille aikaa ja kommunikoi riittävästi. Avoin prosessi vaatii usein enemmän aikaa kuin suljettu prosessi, koska ihmisillä pitää olla aikaa käydä relevantit keskustelut. Kun prosessia avataan ja ihmiset kiinnostuvat siitä enemmän, kasvaa myös odotus että prosessin eri vaiheista kommunikoidaan ihmisille. Siksi on olennaista kertoa myös niistä etenemisvaiheista, jotka eivät suoraan ole näkyvissä kaikille organisaation jäsenille, jotta he pysyvät kärryillä siitä miten prosessi etenee eikä synny tunnetta salailusta tai julkisen keskustelun ohittamisesta.
  • Avaa strategiaprosessia suunnitellusti. Onnistunut avoin strategia vaatii tietoisia valintoja sen suhteen, mitkä strategiaprosessin osat avataan, miten ne avataan ja miten varmistetaan että tarvittavat valinnat tulevat tehdyiksi. Kun iso porukka osallistuu keskusteluun, kannattaa miettiä miten keskustelu pysyy oikeassa asiassa ja miten varmistetaan että keskustelu tuottaa konkreettisia ideoita tai päätöksiä. Tämä vaatii paljon suunnittelutyötä ja fasilitointiosaamista, jotta prosessi saadaan toimimaan ja tuottamaan laadukkaat valinnat organisaatiolle.

Kritiikki ja avoimuuden ongelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoin strategia on saanut osakseen kritiikkiä erityisesti sen soveltumattomuudesta erilaisiin organisaatiotyyppeihin ja tilanteisiin. Strategiaprosessista voi muodostua monimutkainen ja aikaa vievä, erityisesti kun osallistujien määrä kasvaa [5]. Johtajuuden näkökulmasta avoin strategia voi hämärtää vastuunjakoa ja vaikeuttaa strategisten linjausten selkeää ohjaamista [4]. Lisäksi kaikkien osallistujien näkemyksiä ei ole aina mahdollista ottaa tasapuolisesti huomioon, mikä voi aiheuttaa tyytymättömyyttä [14] ja strategiaan liittyvän arkaluontoisen liiketoimintatiedon jakaminen avoimesti voi muodostaa riskejä organisaatiolle[2].

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Leskelä, Mikko & Luomaranta, Jaakko (2023). Avoin strategia / Suljettu strategia. Alma Insights. [4]
  • Sutinen, Mika & Haapakorva, Antti (2021). Pelastetaan strategia!. Alma Insights. [24]
  • Ritakallio, Timo & Vuori, Timo O. (2018). Elävä strategia. Alma Insights. [25]
  • Stadler, Christian; Hautz, Julia; Matzler, Kurt; & Friedrich von den Eichen, Stephan (2021). Open Strategy: Mastering Disruption from Outside the C-Suite. MIT Press. [13]
  • Edited by David Seidl, Georg von Krogh, & Richard Whittington. Cambridge Handbook of Open Strategy (2019).Cambridge University Press. [26]
  • Whittington, Richard (2019). Opening Strategy: Professional Strategists and Practice Change, 1960 to Today. Oxford University Press [7]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoin strategia linkittyy strategian ja johtamisen lisäksi laajempiin avoimuuden periaatteisiin, kuten avoimen lähdekoodin,[27] avoimen hallinnon[21] ja avoimen innovaation[28] käsitteisiin.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Julia Hautz, David Seidl, Richard Whittington: Open Strategy: Dimensions, Dilemmas, Dynamics. Long Range Planning, 1.6.2017, 50. vsk, nro 3, s. 298–309. doi:10.1016/j.lrp.2016.12.001 ISSN 0024-6301 Artikkelin verkkoversio.
  2. 1 2 David Seidl, Georg von Krogh, Richard Whittington: Defining Open Strategy: Dimensions, Practices, Impacts, and Perspectives, s. 9–26. Cambridge: Cambridge University Press, 2019. ISBN 978-1-108-42486-8 Teoksen verkkoversio Viitattu 20.5.2025.
  3. 1 2 Asin Tavakoli, Daniel Schlagwein, Detlef Schoder: Open strategy: Literature review, re-analysis of cases and conceptualisation as a practice. The Journal of Strategic Information Systems, 1.9.2017, 26. vsk, nro 3, s. 163–184. doi:10.1016/j.jsis.2017.01.003 ISSN 0963-8687 Artikkelin verkkoversio.
  4. 1 2 3 4 5 6 7 Leskelä, Mikko & Luomaranta, Jaakko: Avoin strategia/Suljettu strategia: Miten strategiaa tulisi tehdä avoimuuden aikakaudella. 2023. Alma Talent. Viitattu 20.5.2025.
  5. 1 2 3 Violetta Splitter, David Seidl, Richard Whittington: Getting heard? How employees learn to gain senior management attention in inclusive strategy processes. Strategic Management Journal, 2024, 45. vsk, nro 10, s. 1877–1925. doi:10.1002/smj.3602 ISSN 1097-0266 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. 1 2 Richard Whittington, Ludovic Cailluet, Basak Yakis-Douglas: Opening Strategy: Evolution of a Precarious Profession. British Journal of Management, 2011, 22. vsk, nro 3, s. 531–544. doi:10.1111/j.1467-8551.2011.00762.x ISSN 1467-8551 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  7. 1 2 3 4 Whittington, Richard: Opening Strategy: Professional Strategists and Practice Change, 1960 to Today. Oxford University Press, 2019. ISBN 9780198738893
  8. ↑ Richard Whittington, Ludovic Cailluet, Basak Yakis-Douglas: Opening Strategy: Evolution of a Precarious Profession. British Journal of Management, 2011, 22. vsk, nro 3, s. 531–544. doi:10.1111/j.1467-8551.2011.00762.x ISSN 1467-8551 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  9. ↑ David Knights, Glenn Morgan: Corporate Strategy, Organizations, and Subjectivity: A Critique. Organization Studies, 1991-04, 12. vsk, nro 2, s. 251–273. doi:10.1177/017084069101200205 ISSN 0170-8406 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  10. ↑ Bill Wooldridge, Steven W. Floyd: The strategy process, middle management involvement, and organizational performance. Strategic Management Journal, 1990-03, 11. vsk, nro 3, s. 231–241. doi:10.1002/smj.4250110305 ISSN 0143-2095 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  11. 1 2 Mr Osvald M. Bjelland omb@Xynteo.com, Prof Robert Chapman Wood Wood_rc@cob.sjsu.edu: An Inside View of IBM’s ‘Innovation Jam’. MIT Sloan Management Review, 1.10.2008. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  12. 1 2 3 4 Laura Dobusch, Leonhard Dobusch, Gordon Müller-Seitz: Closing for the Benefit of Openness? The case of Wikimedia’s open strategy process. Organization Studies, 2019-03, 40. vsk, nro 3, s. 343–370. doi:10.1177/0170840617736930 ISSN 0170-8406 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  13. 1 2 3 4 Christian Stadler, Julia Hautz, Kurt Matzler, Stephan Friedrich von den Eichen: Open Strategy: Mastering Disruption from Outside the C-Suite. The MIT Press, 12.10.2021. ISBN 978-0-262-36682-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 29.5.2025. (englanniksi)
  14. 1 2 3 Iben Stjerne, Joana Geraldi, Matthias Wenzel: Strategic Practice Drift: How Open Strategy Infiltrates the Strategy Process. Journal of Management Studies, 2024, 61. vsk, nro 3, s. 820–856. doi:10.1111/joms.12895 ISSN 1467-6486 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  15. ↑ Theresa Langenmayr, David Seidl, Violetta Splitter: Interdiscursive struggles: Managing the co-existence of the conventional and open strategy discourse. Strategic Management Journal, 2024, 45. vsk, nro 9, s. 1696–1730. doi:10.1002/smj.3599 ISSN 1097-0266 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  16. ↑ Thomas Ortner, Julia Hautz, Christian Stadler, Kurt Matzler: Open strategy and digital transformation: A framework and future research agenda. International Journal of Management Reviews, 2025, 27. vsk, nro 3, s. 324–345. doi:10.1111/ijmr.12379 ISSN 1468-2370 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  17. 1 2 Thomas Ortner, Julia Hautz, Christian Stadler, Kurt Matzler: Open strategy and digital transformation: A framework and future research agenda. International Journal of Management Reviews, 2024, n/a. vsk, nro n/a. doi:10.1111/ijmr.12379 ISSN 1468-2370 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  18. ↑ Violetta Splitter, Leonhard Dobusch, Georg von Krogh, Richard Whittington, Peter Walgenbach: Openness as Organizing Principle: Introduction to the Special Issue. Organization Studies, 2023-01, 44. vsk, nro 1, s. 7–27. PubMed:36618017 doi:10.1177/01708406221145595 ISSN 0170-8406 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  19. ↑ Marius K. Luedicke, Katharina C. Husemann, Santi Furnari, Florian Ladstaetter: Radically Open Strategizing: How the Premium Cola Collective Takes Open Strategy to the Extreme. Long Range Planning, 2017-06, 50. vsk, nro 3, s. 371–384. doi:10.1016/j.lrp.2016.07.001 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  20. 1 2 Daniel Stieger, Kurt Matzler, Sayan Chatterjee, Florian Ladstaetter-Fussenegger: Democratizing Strategy: How Crowdsourcing Can Be Used for Strategy Dialogues. California Management Review, 1.7.2012, 54. vsk, nro 4, s. 44–68. doi:10.1525/cmr.2012.54.4.44 ISSN 0008-1256 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  21. 1 2 Jesper Rosenberg Hansen, Pop ,Madalina, Skov ,Maria Bak, Bert and George: A review of open strategy: bridging strategy and public management research. Public Management Review, 3.3.2024, 26. vsk, nro 3, s. 678–700. doi:10.1080/14719037.2022.2116091 ISSN 1471-9037 Artikkelin verkkoversio.
  22. ↑ Michael Stadler, Nicoline Scheidegger: Does “Open Strategy” improve employees’ knowledge of strategy? A quantitative study. Journal of Strategy and Management, 1.1.2024, 17. vsk, nro 2, s. 348–360. doi:10.1108/JSMA-08-2023-0214 ISSN 1755-425X Artikkelin verkkoversio.
  23. ↑ Voiko koko henkilöstön ottaa mukaan tekemään strategiaa? www.op-media.fi. 20.11.2019. Viitattu 15.10.2025.
  24. 1 2 Sutinen, Mika & Haapakorva, Antti: Pelastetaan strategia! Alma Insights, 2021. ISBN 978-952-14-4500-2
  25. ↑ Ritakallio, Timo & Vuori, Timo O.: Elävä strategia. Alma Insights, 2018. ISBN 978-952-14-3537-9
  26. ↑ Cambridge Handbook of Open Strategy. Cambridge: Cambridge University Press, 2019. ISBN 978-1-108-42486-8 Teoksen verkkoversio Viitattu 29.5.2025.
  27. ↑ Josh Morton, Alex Wilson, Robert D. Galliers, Marco Marabelli: Open Strategy and Information Technology, s. 169–185. Cambridge: Cambridge University Press, 2019. ISBN 978-1-108-42486-8 Teoksen verkkoversio Viitattu 20.5.2025.
  28. ↑ Tiago Sá, João J.M. Ferreira, Shital Jayantilal: Open innovation strategy: a systematic literature review. European Journal of Innovation Management, 1.1.2023, 28. vsk, nro 2, s. 454–510. doi:10.1108/EJIM-11-2022-0638 ISSN 1460-1060 Artikkelin verkkoversio.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Avoin_strategia&oldid=23902072”