Avoimuus (psykologia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Avoimuus tai avoimuus uusille kokemuksille on yksi viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä yhdessä ekstroversion, neuroottisuuden, sovinnollisuuden ja tunnollisuuden kanssa. MBTI:ssä se korreloi vahvasti intuition (kirjaimen N) kanssa. Avoimuus edustaa tutkivaa kognitiivistä tyyliä, kertoen muun muassa kiinnostuksesta eri kokemuksia, teorioita, ideoita ja uskomusjärjestelmiä sekä abstraktia, monimutkaista ja eri asioita yhdisteleviä ajattelua kohtaan. Avoimuus on heterogeenisempi persoonallisuuden piirre kuin neljä muuta Big Five -piirrettä, koostuen esimerkiksi NEO-PI-R-järjestelmässä seuraavasta kuudesta osa-alueesta (facet):

  • O1 Mielikuvitus (fantasy): Avoimilla ihmisillä on vilkkaampi mielikuvitus, mikä näkyy valveillaolon lisäksi monimutkaisempina unina.
  • O2 Estetiikka (aesthetics): Avoimet ihmiset absorboituvat enemmän kokemuksiin. Heillä on useammin hetkiä, jolloin heidän resurssinsa keskittyivät kokonaan tiettyyn asiaan ja heidät on myös helpompi hypnotisoida. He rakastavat enemmän kauneutta niin esimerkiksi luonnossa kuin taiteessakin, ja saattavat itse tuottaa taidetta.
  • O3 Tunteet (feelings): Avoimet ihmiset ovat tietoisempia omista tunteistaan.
  • O4 Toiminta (actions): Avoimet ihmiset pitävät vähemmän rutiinista ja ovat valmiimpia kokeilemaan uusia asioita.
  • O5 Ideat (ideas): Avoimet ihmiset ovat kiinnostuneempia monimutkaisista, abstrakteista ja filosofisista ideoista, teorioista ja keskusteluista. Tämä osa-alue vastaa psykologiassa itsenäisesti Big Fiven ulkopuolella käytettyjä käsitteitä need for cognition ja typical intellectual engagement. Ideointi voi olla ongelma, jos on suorittavassa työssä, jossa mielellään ei pitäisi olla omia ajatuksia.
  • O6 Arvot (values): Avoimet ihmiset haastavat enemmän auktoriteetteja ja perinteisiä arvoja.

Sekä tutkijoilla että taiteilijoilla on selkeästi keskimääräistä korkeampi avoimuus, ja avoimet ihmiset ovat luovempia sekä tieteellisillä että taiteellisilla saavutuksilla mitaten[1] että divergentin ajattelun (käytännössä epätavallinen mutta toimiva ongelmanratkaisu) testeissä.[2] Monimutkaisempien ideoiden ohella avoimet ihmiset ovat kiinnostuneempia myös monimutkaisemmasta musiikista ja sen rakenteesta.[3]

Avoimuus poikkeaa muista Big Five -piirteistä siten, että siinä ei ole eroa sukupuolten välillä, kun muuten naisilla on korkeampi ekstroversio, sovinnollisuus, tunnollisuus ja neuroottisuus, ja avoimuus korreloi selkeämmin älykkyysosamäärän kanssa kuin muut piirteet korrelaatiokertoimen vaihdellessa noin r=0.30 ja r=0.45 välillä tutkimuksesta riippuen. Avoimuus on yhteydessä parempaan palkkaan.[4] Yksittäisistä tekijöistä kuitenkin ÄO vaikuttaa eniten palkkaan,[4] ja ÄO ja avoimuus korreloivat keskenään. Korkeampi palkka voi siis johtua vain pelkistä paremmistä kognitiivisista kyvyistä. Älykyyden ohella avoimuus korreloi eniten persoonallisuuden piirteistä poliittisen mielipiteen kanssa: avoimet ihmiset ovat selkeästi liberaalimpia kuin ei-avoimet ihmiset.[5][6][7]

Avoimet ihmiset ovat kiinnostuneempia laajemmin eri aktiviteeteista, kun taas ekstrovertit ovat kiinnostuneita aktiviteeteista useammin. Avoimet ihmiset kokeilevat muiden asioiden ohella useammin kannabista,[8] mutta varsinainen päihderiippuvuus liittyy enemmän epämiellyttäviä tunteita aiheuttavaan neuroottisuteen ja hallintamekanismeja heikentävään alhaiseen tunnollisuuteen. Psykiatrisista sairauksista avoimuus liittyykin enemmän skitsotyyppiseen persoonallisuushäiriöön ja skitsofreniaan. Sen sijaan kun avoimuus korreloi selkeästi positiivisesti ÄO:n kanssa, korreloi skitsofrenia negatiivisesti ÄO:n kanssa. Skitsofrenia liittyykin osin liian alhaiseen älykkyyteen suhteessa latentin inhibition osa-alueeseen avoimuudessa, kun taas korkea ÄO ja korkea avoimuus (alhainen latentti inhibitio) liittyy tieteellisiin ja taiteellisiin saavutuksiin.[9]

Avoimuuden olemassolo yhtenä viidestä persoonallisuuden piirteestä on todistettu leksikaalisin tutkimuksin. Niissä on havaittu avoimuuden lisäksi neljä muuta eri persoonallisuuden piirrettä, jotka eivät korreloi keskenään eri persoonallisuuden piirteitä kuvaavien adjektiivien korreloidessa samaan aikaan yleensä jonkin viidestä piirteestä kanssa. Leksikaalisissa tutkimuksissa kuvausten kuten creative, intellectual, artistic, philosophical ja deep välillä on selvä korrelaatio. Myös lauseet kuten Love to think up new ways of doing things ja Have difficulty understanding abstract ideas (käänteisesti) korreloivat leksikologisten tutkimusten sanojen kanssa.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Lena C. Quilty, Rachael G. Grazioplene, Jacob B. Hirsh, Jeremy R. Gray, Jordan B. Peterson, Colin G. DeYoung: Openness to Experience and Intellect Differentially Predict Creative Achievement in the Arts and Sciences. Journal of Personality, Volume 84, Issue 2, April 2016, 248–258. https://doi.org/10.1111/jopy.12156
  2. ↑ McCrae, Robert R.: Creativity, divergent thinking, and openness to experience. Journal of Personality and Social Psychology, Vol 52 (6), Jun 1987, 1258–1265.
  3. ↑ Personality and music: Can traits explain how people use music in everyday life? British Journal of Psychology, Volume 98, Issue 2, May 2007, 175–185. https://doi.org/10.1348/000712606X111177
  4. ↑ a b Joseph C. Rode, Marne L. Arthaud‐Day, Christine H. Mooney, Janet P. Near ja Timothy T. Baldwin: Ability and Personality Predictors of Salary, Perceived Job Success, and Perceived Career Success in the Initial Career Stage (2008). International Journal of Selection and Assessment. 16 (3): 292–299. https://doi.org/10.1111/j.1468-2389.2008.00435.x
  5. ↑ Jost, John T., Glaser, Jack, Kruglanski, Arie W., Sulloway, Frank J.: Political conservatism as motivated social cognition (2003). Psychological Bulletin, Vol 129 (3), 339–375.
  6. ↑ Cullen JM1, Wright LW Jr, Alessandri M.: The personality variable openness to experience as it relates to homophobia. Journal of homosexuality. 2002; 42 (4): 119–134.
  7. ↑ Dana R. Carney, John T. Jost, Samuel D. Gosling, Jeff Potter: The Secret Lives of Liberals and Conservatives: Personality Profiles, Interaction Styles, and the Things They Leave Behind. Political Psychology, Volume 29, Issue 6, December 2008. https://doi.org/10.1111/j.1467-9221.2008.00668.x
  8. ↑ Victor H. R., Grossman J. C., Eisenman R.; Grossman; Eisenman. "Openness to experience and marijuana use in high school students" (1973). Journal of Consulting and Clinical Psychology. 41 (1): 78–85. https://doi (Arkistoitu – Internet Archive):org/10.1037/h0035646
  9. ↑ https://www.psychologytoday.com/us/blog/beautiful-minds/200903/schizophrenic-thought-madness-or-potential-genius
  10. ↑ Goldberg, L.R.; Johnson, JA; Eber, HW; et al. (2006): "The international personality item pool and the future of public-domain personality measures". Journal of Research in Personality. 40 (1): 84–96. https://doi.org/10.1016/j.jrp.2005.08.007
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Avoimuus_(psykologia)&oldid=22286501”