Siirry sisältöön

Auringon soihtu

Wikipediasta
Auringon soihtu
Auringon roihupurkaus
Auringon roihupurkaus näkyy kuvassa kirkkaana valkoisena läiskänä. Kyseessä on X2.39 luokan roihupurkaus. Myös auringon reunalla näkyy pienempi kirkas piste, joka on M-luokan roihupurkaus.
Auringon soihtu
Auringon soihtu tai roihupurkaus näkyy animaatiossa kirkkaana välähdyksenä.

Auringon soihtu (vaihtoehtoisia nimityksiä purkaus, roihupurkaus, roihu tai (eng.) flare ) on Auringon kaasukehässä tapahtuva voimakas purkaus ja yksi Auringon aktiivisuuden ilmentymistä. Yksittäisen purkauksen voima voi olla kymmenien miljoonien vetypommien luokkaa. Purkauksen on arvioitu liittyvän auringonpilkkuihin. Niiden kummankin esiintyminen kuumentaa koronaa hetkellisesti ja kiihdyttää Auringon atomeita ja muita hiukkasia lähelle valonnopeutta. Auringon soihtuja voi havaita muun muassa radio-, valo- ja röntgenteleskoopeilla. Maassa Auringon soihdut aiheuttavat radiosignaalihäiriöitä ja revontulia.

Purkausten synty ja revontulet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auringon soihtu syntyy, kun useita erimerkkisiä magneettisia napoja edustavia auringonpilkkuja kasaantuu yhteen synnyttäen voimakkaan ja monimutkaisen magneettikentän. Kun magneettinen voimaviivarakenne äkillisesti yksinkertaistuu, osa suljetuista voimaviivoista repeää avoimiksi, vapauttaen samalla osan magneettikenttään sitoutuneesta energiasta räjähdysmäisesti. Tapahtumaketju aiheuttaa aurinkotuulimyrskyn, joka sinkoutuu ulos Auringon magneettisia voimaviivoja seuraten. Auringon ollessa aktiivinen purkauksia esiintyy useita päivässä, hiljaisena aikana noin yksi viikossa.

Auringon soihtujen sinkoamat protonit saapuvat maahan noin viidessätoista minuutissa. Niihin liittyy Auringon koronan massaviskautumisia, jotka aiheuttavat Maassa revontulia osuessaan ilmakehään.

Astronautteihin kohdistuvat riskit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purkauksille altistumisen on oletettu olevan vaarallista pitkillä avaruuslennoilla. Avaruusaluksessa olevalle astronautille harvinaisen voimakas purkaus saattaisi aiheuttaa vakavan säteilysairauden tai olla jopa hengenvaarallinen.[1] Pienemmät altistumiset lisäävät syöpäriskiä. Joidenkin arvioiden mukaan voimakas, vuonna 1972 havaitun kaltainen suurroihu aiheuttaisi avaruuskävelyn aikana monissa tapauksissa muutaman viikon sisällä kuolemaan johtavan 4 sievertin säteilyannoksen, ja avaruusaluksen sisälläkin sallittua huomattavasti suuremman 0,1 Sv annoksen, joka lisää syöpäriskiä.

Auringon aktiivisuusluokitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auringon aktiivisuutta kunakin ajankohtana merkitään kirjaimilla A, B, C, M tai X. Nämä jaetaan alaluokkiin (esim. A1, A2, ... A9). X2 on kaksi kertaa voimakkaampi purkaus kuin X1 ja neljä kertaa voimakkaampi kuin M5. normaalisti Auringon aktiivisuus on välillä A ... C. Noin 20 vuoden välein toistuu vähintään luokan X20 soihtu, jonka säteily vastaa kahta milliwattia per neliökilometri.

Muiden tähtien roihupurkaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muillakin tähdillä havaitaan voimakkaita roihupurkauksia. Eniten ja voimakkaimpia purkauksia on nuorilla tähdillä, esimerkiksi niin sanotuilla flare-tähdillä, jotka ovat punaisia kääpiöitä. Joillain Aurinkoa muistuttavilla vanhoilla tähdillä on havaittu voimakkaita niin sanottuja supersoihtuja, jotka ovat 10 – 100 miljoonaa kertaa voimakkaampia kuin Auringossa satunnaisesti esiintyvät suuret 1024 joulen energian vapauttavat soihdut. Arvellaan, ettei näin suuria soihtuja olisi sattunut kahteen miljoonaan vuoteen.[2]

  1. Battersby, Stephen: Superflares could kill unprotected astronauts. NewScientist.com. 21.3.2005. Arkistoitu 14.3.2007. (englanniksi)
  2. SUPERFLARES ON ORDINARY SOLAR-TYPE STARS http://xxx.lanl.gov/PS_cache/astro-ph/pdf/9909/9909188v1.pdf

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]