Auno
| Auno | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | 24. syyskuuta |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | – |
| Vastineita eri kielissä | – |
| Nimen alkuperä | paikannimistöstä |
Auno on suomalainen miehen etunimi. Nimielementti esiintyy myös paikannimistössä. Lisäksi Auno on romaanihenkilö Heikki Meriläisen Pietolan tytöissä (1892), mistä sai nimensä varhainen nimen kantaja Auno Kuiri (s. 1897). Toisaalta Auno on esiintynyt eri puolilla maata myös naisilla Aunen toisintonimenä. [1]
Kesäkuuhun 2018 mennessä nimen oli Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan saanut 427 suomalaista miestä ja hieman yli 40 naista. Suurin osa heistä on 1900-luvun alkupuolella syntyneitä. Vuoden 1980 jälkeen nimen on saanut vain 29 henkeä.[2]
Auno on myös sukunimi. Kesäkuussa 2018 Suomessa oli Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 91 henkilöä, joiden sukunimi oli Auno.[2]
Sisällysluettelo
Tunnettuja Aunoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Auno Halonen (1887–1951), Tullihallituksen pääjohtaja
- Auno Kaila (1898–1975), jääkärieversti
- Auno Kuiri (1897–1978), Mannerheim-ristin ritari
Kuvitteellisia Aunoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Auno, romaanihenkiö Heikki Meriläisen teoksessa Pietolan tytöt
- Auno-susi, iisalmelaisen kansantanssitapahtuma Aunon tunnushahmo.
Aunosuden nimissä on perustettu myös nuorisoseura, Aunosuden Nuorisoseura ry. Tapahtumien järjestäminen on jätetty muiden toimijoiden harteille ja Aunosusi keskittyy nykyisin nettisivujen ja kuvagallerian ylläpitämiseen.
Auno sukunimenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kristiina Auno (s. 1989), aitajuoksija
- Satu Auno (s. 1980), jääkiekkoilija
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 62. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04127-4.
- ↑ a b Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 18.6.2018.
