Auno
| Auno | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | 24. syyskuuta |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | – |
| Vastineita eri kielissä | – |
| Nimen alkuperä | paikannimistöstä |
Auno on suomalainen miehen etunimi. Nimielementti esiintyy myös paikannimistössä. Lisäksi Auno on romaanihenkilö Heikki Meriläisen Pietolan tytöissä (1892), mistä sai nimensä varhainen nimen kantaja Auno Kuiri (s. 1897). Toisaalta Auno on esiintynyt eri puolilla maata myös naisilla Aunen toisintonimenä.[1]
Vuoden 2019 loppuun mennessä nimen oli Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan saanut 430 suomalaista miestä ja hieman yli 40 naista. Suurin osa heistä on 1900-luvun alkupuolella syntyneitä. Vuoden 1980 jälkeen nimen on saanut vain 32 henkeä.[2]
Auno on myös sukunimi. Tammikuussa 2021 Suomessa oli Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 92 henkilöä, joiden sukunimi oli Auno.[2]
Tunnettuja Aunoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Auno Halonen (1887–1951), Tullihallituksen pääjohtaja
- Auno Kaila (1898–1975), jääkärieversti
- Auno Kuiri (1897–1978), Mannerheim-ristin ritari
Kuvitteellisia Aunoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Auno, romaanihenkiö Heikki Meriläisen teoksessa Pietolan tytöt
- Auno-susi, iisalmelaisen kansantanssitapahtuma Aunon tunnushahmo.
Aunosuden nimissä on perustettu myös nuorisoseura, Aunosuden Nuorisoseura ry. Tapahtumien järjestäminen on jätetty muiden toimijoiden harteille ja Aunosusi keskittyy nykyisin nettisivujen ja kuvagallerian ylläpitämiseen.
Auno sukunimenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kristiina Auno (s. 1989), aitajuoksija
- Satu Auno (s. 1980), jääkiekkoilija
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 62. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04127-4.
- ↑ a b Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 5.1.2021.