August Alexander Granroth

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

August Alexander Granroth (4. tammikuuta 1848 Turku2. maaliskuuta 1892 Tukholma) oli suomalainen merikapteeni ja talvimerenkulun kehittäjä.[1]

Granrothin vanhemmat olivat tehtaanmestari Karl Gustaf Granroth ja Fredrika Heikintytär ja puoliso vuodesta 1874 Gustava Carolina Kajander (1840-1889). Granroth työskenteli merimiehenä suomalaisilla ja ulkomaisilla laivoilla vuodesta 1865, suoritti Turun Merenkulkukoulussa itämerenlaivurin tutkinnon 1874, perämiehen tutkinnon 1876 ja pari vuotta merillä oltuaan kapteenin tutkinnon 1879. Hangon ja Tukholman välille oli avattu laivoille talvireitti jo 1876, mutta sillä liikennöinut yhtiö ajautui konkurssiin vain kaksi vuotta myöhemmin. Suomen valtio sai yhtiön omistamalle S/S Express -alukselle vuokraajaksi Carl Johan Korsmanin, joka pestasi Granrothin laivan kapteeniksi. Miehet loivat pohjan Suomen talvimerenkululle, kun alus liikennöi Hanko-Tukholma -reittiä marraskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, tehden mainittujen vuosien 1878-1889 aikana yhteensä 242 matkaa, ennen kuin Hangon edustalle saatiin avuksi jäänmurtaja Murtaja. Granroth sai laivamatkalla keväällä 1892 aivohalvauksen ja menehtyi muutaman päivän päästä tukholmalaisessa sairaalassa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pussinen, Veli-Matti: ”August Alexander Granroth”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 271. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.