August (Saksi)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaaliruhtinas August, Lucas Cranach nuoremman maalaama muotokuva vuodelta 1586.

August (31. heinäkuuta 1526 Freiberg12. helmikuuta 1586 Dresden) oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1553–1586. Augustin sovittelevalla politiikalla oli merkittävä vaikutus siihen, että sodat Saksan protestanttisten valtioiden ja Habsburg-sukuisten keisarien välillä päättyivät ja uskonpuhdistuksen alkuvuosien kuohunta rauhoittui.[1]

August oli Saksin herttua Henrik Hurskaan nuorempi poika. Hän toimi yhtenä komentajana veljensä Moritsin vietyä herttuakunnan vuonna 1546 mukaan Schmalkaldenin sotaan.[2] Morits onnistui hankkimaan itselleen Saksin vaaliruhtinaan arvon, jonka August peri Moritsin kuoltua lapsettomana vuonna 1553. August peri samalla myös aseman Saksan protestanttisten ruhtinaiden johtajana, mutta hän ei ollut kiinnostunut jatkamaan veljensä laajentumishakuisia sotia. Hän halusi keskittyä valtakuntansa rauhanomaiseen kehittämiseen ja painosti auktoriteetillaan muutkin ruhtinaat hyväksymään vuoden 1555 Augsburgin uskonrauhan, joka lopetti uskonsodat Saksassa pitemmäksi aikaa.[1] August vastusti varsinkin Pfalzin vaaliruhtinas Fredrik III:een henkilöityneitä vaatimuksia vihamielisyyksien uudelleenaloittamisesta keisarin painostamiseksi protestanteille edullisempiin rauhanehtoihin, ja pyrki sitä vastoin ylläpitämään hyviä suhteita Habsburgeihin turvatakseen oman dynastiansa vallassapysymisen.[3]

August pyrki kehittämään Saksista aikansa mallivaltion uudistamalla verotusta ja oikeuslaitosta. Hänen valtakautenaan kauppa Saksissa kukoisti, vaikka muu Saksa kärsi samaan aikaan köyhtymisestä. Merkittävässä roolissa talouden piristämisessä olivat Saksiin vastaanotetut, Hollannista sotaa paenneet protestantit, jotka kehittivät kaivos- ja manufaktuuritoimintaa.[1][3] Augustin kirkkopolitiikka perustui alkujaan Philipp Melanchthonin filippististen oppien noudattamiseen ja hän vastusti Matthias Flaciuksen jyrkkää aitoluterilaisuutta. August alkoi kuitenkin vaatia itsekin yhä puhdasoppisempaa luterilaisuutta ja suhtautua erityisen vihamielisesti kalvinismiin, jota muun muassa Pfalzissa suosittiin. Alettuaan vuonna 1574 epäillä tärkeimmän neuvonantajansa Georg Cracowin edustavan ”kryptokalvinismia” hän määräsi Cracowin, Caspar Peucerin ja monia muita oppineita vangittaviksi. Tämän jälkeen Saksissa sallittiin vain puhdas luterilainen oppi. August tuki luterilaisten tunnustuskirjojen kokoamista, jotta oikea oppi saataisiin määriteltyä.[2][1][3]

Augustin ensimmäinen puoliso oli vuodesta 1548 Tanskan prinsessa Anna, kuningas Kristian III:n tytär, joka osallistui aktiivisesti myös hallintoon. Annan kuoltua vuonna 1585 August meni naimisiin Anhaltin ruhtinaan tytär Agneksen kanssa.[3] Augustin seuraajaksi tuli hänen poikansa Kristian I.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Augustus (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 27.9.2017.
  2. a b c Hellmuth Rössler: August (saksaksi) Neue Deutsche Biographie (1953) Deutsche Biographie. Viitattu 27.9.2017.
  3. a b c d Nordisk familjebok (1904), s. 400–401 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 27.9.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]