Audiotyöasema
Audiotyöasema (engl. Digital Audio Workstation, DAW, suom. digitaalinen äänityöasema) tai musiikkityöasema tarkoittaa ohjelmistoa tai muuta elektronista järjestelmää, jolla tuotetaan ja käsitellään musiikkia.[1][2] Digitaaliset audiotyöasemat ovat olleet olemassa 1970-luvulta lähtien ja ne yleistyivät valtavirrassa 1990-luvulla.[2] Musiikkityöasemalla voidaan tarkoittaa myös koskettimia tai syntetisaattoria.[3]
Audiotyöasemaa käytetään äänen tallentamiseen (äänitys), muokkaamiseen, miksaukseen ja masterointiin muiden asioiden ohella.[1] Audiotyöasemaa käytetään sekä ammattimaisessa että kotona tehtävässä äänen käsittelyssä.[1] Musiikin luomisen lisäksi audiotyöasemia käytetään äänisuunnittelussa elokuviin ja televisio-ohjelmiin, podcastingissä ja monessa muussa useiden ääniraitojen järjestämisessa ja optimoimisessa.[2] Tarkkaa määrittelyä ei ole mikä on audiotyöasemaohjelmisto, mutta yleisesti ottaen musiikkituotannon ohjelmisto kykenee tallentamaan useaa raitaa korkean tarkkuuden ääntä samaan aikaan, sekä tarjoaa korkeatasoisia äänen muokkauksen ja miksauksen ominaisuuksia.[2] Audiotyöasemat voivat sisältää MIDI-ohjauksen ja virtuaalisia soittimia kuten syntetisaattoreita, rumpukoneita ja samplereita.[2] Tuki kolmansien osapuolien laajennuksille on tullut normiksi ja monet tukevat videon tuomista äänen yhdistämistä varten.[2]
Ohjelmistoja on sekä kaupallisia että ilmaiseksi saatavia.[4] Esimerkkejä audiotyöasemien ohjelmistoista:
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset digitaaliset audiotyöasemat kehitettiin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Soundstream kehitti ensimmäisen digitaalisen tallentimen vuonna 1977 ja ensimmäisen digitaalisen audiotyöaseman.[6] Soundstreamin järjestelmä yhdisti nauha-aseman, PDP-11/60-minitietokoneen, näytön sekä ohjelmiston.[7] Riittävän edullinen ja nopea tallennusmedia kaupallisen tason työasemalle oli suurin haaste seuraavina vuosina.[6] Vuonna 1979 Fairlight julkaisi Computer Musical Instrument (CMI) -laitteen, jossa oli digitaalinen syntetisaattori ja sampleri sekä sisäänrakennettu kuvaputkinäyttö ja QDOS.[7] CMI ei ollut tietokone, mutta sen tekniikka vaikutti kiintolevytallennuksen kehitykseen, ja siinä oli reaaliaikainen sekvensseri (Page R), jonka sanotaan vaikuttaneen MIDI-sekvensseriin.[7]
Kotitietokoneiden markkinat kasvoivat ja henkilökohtaiset tietokoneet kuten Apple II, Atari ST ja Commodore Amiga olivat kehittyneet riittävän tehokkaiksi.[7][6] Tämän jälkeen Macromedia ja Digidesign aloittivat ohjelmistojen kehittämisen äänen editointiin ja yksinkertaiseen kaksiraitaiseen CD-levyn masterointiin. Vuonna 1994 tuotiin neliraitaiset editorit. Vuonna 1996 julkaistiin 32-raitaiset digitaaliset audiotyöasemat ja niistä tuli teollisuusstandardi.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e What Is a DAW? A Guide to Digital Audio Workstations masterclass.com. 26.8.2021. Viitattu 29.9.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Markkus Rovito: Best DAWs of 2022 popsci.com. 4.4.2022. Viitattu 29.9.2022. (englanniksi)
- ↑ The best high-end workstations for live and studio use dakotapulse.com. Viitattu 30.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Best DAWs 2022: The best free digital audio workstations to start making music musictech.com. 12.4.2022. Viitattu 30.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Carla Schroder: Professional Audio Production On Linux linux.com. 30.1.2013. Viitattu 14.10.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d What is a Daw? recordingconnection.com. Viitattu 29.9.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Musicology: A brief history of the Digital Audio Workstation (DAW) mixdownmag.com.au. 27.7.2021. Arkistoitu 29.9.2022. Viitattu 29.9.2022. (englanniksi)