Athamania
Athamania (m.kreik. Ἀθαμανία) oli antiikin aikainen alue Epeiroksen maakunnassa luoteisessa Kreikassa. Se sijaitsi Epeiroksen kaakkoisosassa Pindos-vuoriston ja Arakhthos-joen välisellä alueella.[1][2]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Athamania käsitti sen läpi virranneen Akheloos-joen ylemmän laakson. Alue oli vuoristoista. Sen pohjoispuolella sijaitsivat Molossia ja Tymfaia, itäpuolella Thessalian Histiaiotis ja Thessaliotis, kaakkoispuolella Dolopia, eteläpuolella Amfilokhia, lounaispuolella Ambrakia ja länsipuolella Thesprotia. Usein alue luettiin Epeiroksen sijasta osaksi Thessaliaa, ja alueiden välinen raja oli epäselvä. Plinius luki Athamanian virheellisesti osaksi Aitoliaa.[1][2]
Athamanian pääkaupunki ja ainoa polis eli kaupunkivaltio oli Argethia (Argithea).[1][2] Alueen muiksi kaupungeiksi tai asutuksiksi mainitaan muun muassa Krannon,[1] Herakleia, Tetrafylia ja Theudoria,[2] mutta niistä tiedetään vain vähän.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Athamaniaa asutti alun perin athamaanien (Athamanes, Αθαμάνες tai Athamantes, Ἀθάμαντες, yksikössä Athaman, Ἀθαμάν) heimo. Nämä kuvataan antiikin lähteissä puolibarbaarisiksi. Strabon luki athamaanit thessalialaisiksi, mutta epäili sitä, voidaanko näitä pitää helleeneinä eli kreikkalaisina.[2]
Peloponnesolaissodan aikaan tai jälkeen heimo vaikuttaa olleen liitossa Spartan kanssa, mutta luopuneen siitä Korintin sodan aikaan vuonna 395 eaa. ja liittyneen toiselle puolelle. Vuonna 375 eaa. athamaanit liittoutuivat Ateenan kanssa. Kolmannen pyhän sodan aikaan 356–346 eaa. heimo oli Fokiin vastaisella puolella ja Lamian sodassa 323–322 eaa. Makedonian vastaisella puolella. Aristoteleen koulukunta kirjoitti 300-luvulla eaa. athamaanien valtiomuodosta oman tutkielman osaksi teosta 158 kaupungin valtiomuodot.[1]
Athamanian nimi esiintyy ensimmäisen kerran alueen nimityksenä vasta 200-luvulla eaa. Molossikuninkaiden vallan päätyttyä kansa esiintyy itsenäisenä, ja näin heimo oli Epeiroksen heimoista viimeinen, joka sai poliittista valtaa alueella. Athamaanit ja aitolialaiset kukistivat yhdessä Oitaiaa asuttaneet ainiaanit, jonka seurauksena athamaanit levittivät alueensa Oita-vuorelle saakka. Heimo oli vahvimmillaan kuningas Amynandroksen aikaan noin 200 eaa. Tämän aikana athamaanit osallistuivat Rooman ja Makedonian välisiin niin kutsuttuihin makedonialaissotiin. Lopulta makedonialaiset alistivat kansan valtansa alle. Strabonin aikaan heimoa ei enää ollut olemassa erillisenä kansana, vaan se oli sulautunut thessalialaisiin.[1][2]
Nykyinen Kentriká Tzoumérkan kunnan osa Athamanían kunnallisyksikkö on ottanut nimensä antiikin aikaisesta alueesta. Alueesta on saanut nykyisen nimensä myös siellä sijaitseva Athamaniká- eli Tzoumérka-vuori.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 677, 690–691, 727. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Athamania”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)