Asutushistoria

Asutushistoria tarkastelee ihmisasutusta eripuolilla maailmaa eri aikoina ja siihen liittyviä ilmiöitä. Nykyihminen alkoi levittäytyä Afrikasta muualle maailmaan noin 50 000 miljoonaa vuotta sitten. Toisaalta jossain määrin nykyihmisiä vaelsi Afrikan ulkopuolelle jo aikaisemmin. Australian aborginaaleista ensimmäiset olivat saapuneet Australiaan noin 60 000 ekr. Valta osa aboriginaaleista saapui Australiaan Kaakkois-Aasiasta 50 000 ekr. alkaen ja viimeistään 25 000 ekr. he olivat levittäytyneet ympäri Australian mannerta. Clovisin kulttuuri oli intiaanien varhaisin kulttuuri. Joitakin merkkejä varhaisemmasta asutuksesta on löydetty sekä Pohjois- että Etelä-Amerkasta. Joissakin paikoissa on löydetty kiviesineitä, jotka ovat peräisin ajalta 15 000-14 000 vuotta sitten. Euroopan alueella oli kivikautisia kulttuureja luola-asutuksen aikoina, kuten Aurignacin kulttuuri.

Korkeakulttuuriasutus

Intiaanien korkeakultturit

Meksikossa ja Väli-Amerkassa vallinneesta Maya-intiaanien korkeakulttuurista varhaisimmat merkit ovat ajalta noin 7000 ekr. Andien vuoriston alueella oli ennen eurooppalaisten valloittajien tuloa 1200-1500-luvuilla Inkavaltakunta, jonka pääkaupunki oli Cuzco. Inkavaltakunnassa sijaitsi myös Machu Picchun kaupunki, joka on Uneson maailmanperintölistalla.

Vanhan maailman korkeakulttuurien synty

Lähi-Itä ja Egypti

Varhaisimmat historiallisesti merkittävät asutusalueet syntyivät pitkien jokien laaksoihin. Varhaisimmat historiallisesti merkittävät asuinalueet sijaitsivat Eufrat- ja Tigrisjokien suistossa Mesopotamiassa, missä oli ensin Ubaid-kulttuuri ja myöhemmin Uruk-kulttuuri ja {sumerilaisten kulttuuri. Muinaisen Egyptin asutus alkoi Niilin jokilaaksossa. Esihistoriallisena aikana Egypti oli jakautunut Ylä- ja Ala-Egyptiin. Muinaisessa Egyptissä oli useita dynastioita, joiden välissä oli aikoja, jolloin vallitsivat sekavat olot. Noin 1000 ekr. jälkeen nykyisen Iranin aluetta alkoivat asuttaa heimot, jotka tulivat Transkaukasian ja Keski-Aasian suunnasta. Alueelle syntyivät Elamin ja Urartun valtakunnat ja myöhemmin Persian valtakunta.

Itä-Aasia

Myös Indusjoen laaksossa Intian ja Pakistanin rajaseudulla oli varhaisia asutuskeskittymiä noin 2600-1900 ekr. Induskulttuuri oli verrattuna muihin muinaisiin asutusalueisiin varsin laaja ja väkirikas. Kiinassa varhaisin maanviljelijöiden asutusalue oli Keltaisenjoen mutkassa noin 7000 ekr. Jantgtsejoen eteläpuolelta on löydetty merkkejä riisiä viljelevien ihmisten asutuksesta noin 5000 ekr.

Rautakausi

Rautakaudella Lähi-Idästä lähti useita kansoja alkuperäisiltä asuinpaikoiltaan muualle. Eurooppaan syntyi rautakaudella useita asutuskeskuksia, kuten Itävaltaan Hallstatin kulttuurin alueelle. Rautakaudella Brittein saarilla ja laajalti Keski-Euroopassa vallitsi La Tènen kulttuuri.

Afrikka

800-600 ekr. Afrikan pohjoisrannikolla oli foinikkialaisten ja kreikkalaisten siirtokuntia. Mainittavin kreikkalaisten siirtokunta oli Kyrenaika ja foinikialaisten merkittävin siirtokunta oli Karthago. Rooman valtakunnan aikana Afrikan pohjoisosa oli tärkeä maanviljelysalue ja viljan vientialue. 700-luvulla islamin leviämisen myötä Saharan alueelle tuli berberejä. 1500-luvulla Pohjois-Arfikan valtasivat Turkista peräisin olleet ottomaanit.

Antiikki ja sitä edeltänyt aika

Kreikka

Kreikassa varhaisimpia merkkejä luola-asutuksen ajalta Argoliksen Frankhtin luolasta 23 000 - 11 000 ekr. Kreetan saarella oli varhaisinta maanviljelykseen liittyvää asutusta noin 7000 ekr. Myös Thessalian alueelta on löydetty neoliittisia asuinalueita ajalta 5000-3000 ekr. Indoeurooppalasia ihmisiä saapui Kreikkaan ja Balkanin alueelle noin 2200-1900 ekr. Pronssikaudella Kreetalla vallitsi Mykeneläinen kulttuuri noin 1200-1100 ekr. Samoihin aikoihin Väimeren seudulla oli niin sanottuja merikansoja, joiden hyökkäysten kohteeksi joutuivat ainakin kreikkalaiset ja foinikialaiset. Nämä merikansat todennäköisesti asuivat Anatolian niemimaalla.Arkaaisena aikana ennen antiikin aikaa kreikkalaiset muodostivat siirtokuntia ympäri Välimerta ja myös Mustanmeren rannikoille. Antiikin aikana Kreikassa asutus keskittyi enimmäkseen kaupunkivaltioihin, joita olivat Ateena, Sparta, Korintti ja Theba.

Italia ja Rooma

Italian varhaisimmalta ajalta löydetyt merkit asutuksesta ovat ajalta 5000-2800 ekr. Indoeurooppalaista väestöä saapui Italiaan noin 1000 ekr. Noin 900-700 ekr. Etelä-Italiaa alkoivat asuttaa etruskit ja sen jälkeen kreikkalaiset. Antiikin aikana Rooman valtakunta levisi Italiasta ja kattoi laajimmillaan vuonna 117 lähes koko Välimeren alueen.

Keski-aika

Kansainvaellusaika

Rooman valtakunnan läntisen osan hajoamiseen olivat suurelta osin syynä kansainvaellukset 300-luvulta 500-luvulle, eli kansainvaellusaika. Kaikki alkoi hunnien hyökkäyksestä gootteja kohtaan, jonka jälkeen germaaniset kansat lähtivät vaeltamaan. Kansainvaelluksessa merkittävimmät väestöryhmät olivat visigootit, jotka ensin hyökkäsivät Roomaan, sekä ostgootit, joiden hyökkäyksiin Rooman keisareiden valta kaatui lopullisesti. Kansainvaellusaikana gootteja vaelsi nykyisen Puolan rannikolta itään, burgundeja vaelsi nykyisen Saksan rannikolta nykyisen Ranskan alueelle, frankkeja ja hunneja vaelsi nykyisen Hollannin alueelta lounaaseen, sakseja ja angleja vaelsi Pohjanmeren kautta Brittein saarille ja vandaaleja vaelsi Saksan suunnasta Ranskan ja Espanjan kautta Pohjois-Afrikkaan ja sieltä Välimeren saarille. Samoihin aikoihin Itä-Eurooppaan saapui slaavilaisia kansoja.

Aasia

Islamin syntymisen myötä 600-luvulla arabikansat valloittivat alueita ja nämä arabikansat levittäytyivät uusille alueille. Tämän myötä arabit loivat kaupankäyntiyhteydet Välimereltä Intianmerelle. 1200-luvulla mongolit levittäytyivät laajalti Aasiaan Tsingis-kaanin johdolla. 1453 osmannit valtasivat Bysantin.

Viikinkiaika

Viikingit purjehtivat Atlantilla monin paikoin ja sitä myöten asuttivat monia paikkoja. Samaan aikaan muuttoliikettä tapahtui myös muualta Euroopasta Skandinavian suuntaan.

Kolonialismi

Kolonialismin myötä on syntynyt siirtokuntia eri puolille maailmaa. Eurooppalaisten kolonialismi alkoi 1500-luvulla, kun Eurooppalaiset valtiot valtasivat Amerikan mantereet. Myöhemmin 1800-luvulla eurooppalaisten kolonialismi levisi Afrikkaan.

Kaupunkiasutus

Historialliset kaupungit

Varhaisin korkekulttuurin kaupunki oli Uruk Mesopotamiassa, joka rakennettiin noin 4500 ekr. Toinen muinaisen Mesopotamian kaupunki oli Ur.

Hellenistisen kauden kaupunkeja olivat Kreikassa Thessaloniki ja Egyptissä Aleksandria.

Kohti nykyistä kaupunkiasutusta

Teollisen vallankumouksen myötä 1700-luvulta alkaen väestöä alkoi muuttaa maaseudulta kaupunkeihin. Kuitenkin kaupungistuminen on ollut maailmanlaajuista ja yleistä nimenomaan 1900-luvun lopulla.

Lähteet

• Maailmanhistorian pikujättiläinen, Seppo Zettenberg, Helsinki, WSOY, 2006