Asuntolaiva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Asuntolaivoja Keralassa, Intiassa

Asuntolaivoja on monen mallisia. Yleisempiä niistä on alkuperäisestä käytöstä poistettu tavanomainen vene tai laiva, joka on muutettu sekä teknisesti että rakenteellisesti vastaamaan jatkuvan asumisen tarpeita. Toisinaan kelluvia ponttoonien päälle rakennettuja asuintaloja ( ns. floating home) sanotaan asuntolaivoiksi, vaikka missään olosuhteissa niillä ei voi liikkua merellä, eivätkä ne täytä laivan kriteereitä.

Asuntolaivat maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kelluvia asuntoja Swollessa, Hollannissa.

Euroopassa asuntolaiva-asuminen on paikoitellen jo osa kaupunkikulttuuria. Huomattavan suosittua tämäntyyppinen asuminen on Hollannissa, jossa pelkästään Amsterdamissa arvioidaan olevan jopa 2 500 asuntolaivaa tai kelluvaa omakotitaloa. Hollannin muissa osissa on kelluvia asuntoja arviolta saman verran lisää. Muualla Euroopassa esimerkiksi Kööpenhaminassa ja Tukholmassa on erityisesti asuntolaivoille varattuja alueita, joissa postinkuljetus, vesi ja viemäröinti, sekä sähkönsaanti on tehty mahdolliseksi.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa asuntolaivoille on varattu alueita mm. Seattlessa ja Vancouverissa. Saksassa ainakin Berliinissä on suunnitteilla asuntolaivoille soveltuvia alueita.

Asuntolaivat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi kelluvaa taloa Porin Reposaaressa, jotka rakennettiin loma-asuntomessujen kohteiksi. Alueelle on tarkoitus rakentaa vielä lisää asuntolaivoja.

Suomessa asuntolaiva-asuminen on hyvin vähäistä. Helsingin Kaisaniemenrantaan on tosin suunnitteilla asuntolaivoille tarkoitettu alue, Reposaaressa on kaksi kelluvaa taloa, ja Porvoossakin asuntolaivoja on muutama. Suomessa haasteita asuntolaivassa asumiselle asettavat muun muassa seuraavat seikat:

  • Jätevesien käytännöllinen viemäröinti. Viemäröinti vaatii käytännössä tyhjennyksen imuautolla koska jätevettä ei saa lain mukaan laskea vesistöihin. Suomessa ei ole toistaiseksi varsinaisia asuntolaiva-alueita joissa jätevedet voisi laskea suoraan laivaan vedettävään kunnallisviemäriin.
  • Makean käyttöveden varastointi tai putkitus laivaan. Makea vesi voidaan toki valmistaa merivedestä laivassa, kuten ammattikäytössäkin olevilla aluksilla tehdään.
  • Sähköntarve asettaa omat vaatimuksensa paikan suhteen.
  • Lämpöeristys vaatii erikoisia rakenteita, koska rakennusteknisesti laivan rakenne muodostaa kosteussulun virheellisesti rakenteen ulkopintaan.
  • Aluksen tulee kestää jään aiheuttamat rasitukset.

Laivassa asumisella välttää esim. kiinteistöveron. Joskin ajoittainen telakoiminen ja mahdolliset laiturimaksut aiheuttavat lisäkuluja. Jos laiva on merikelpoinen, eikä ole kytketty kiinteästi maihin, niin rakennusmääräykset eivät yletä maista laivaan. Vastaavasti merenkulun puolella on omat säännöksensä. Lain mukaan Suomessa saa asua ilman kiinteää osoitetta, jolloin virallinen postikanava on Netposti.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustaja-alus GTS Finnjet toimi New Orleansia kohdanneen Hurrikaani Katrinan jälkeen lääketieteen opiskelijoiden asuntolaivana.

Ent. Finnesa on muutettu merikelpoisuus säilyttäen perheen kodiksi, nyk. nimeltään m/s Suukko.

Päijänteellä on mm. Endla -niminen 30 metrinen merikelpoinen alus, joka palvelee ympärivuotisena kotina.

Helsingissä toimii Asuntolaivurit niminen yhdistys.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta asuntolaiva.