Asuntolaiva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Asuntolaivoja Keralassa, Intiassa

Asuntolaivoja on tavallisesti kahta eri tyyppiä. Yleisempi niistä on jokin alkuperäisestä käytöstä poistettu tavanomainen alus joka on muutettu sekä teknisesti että rakenteellisesti vastaamaan jatkuvan asumisen tarpeita. Toinen tyyppi on alun perinkin asunnoksi rakennettu ns. kelluva omakotitalo, jota ei useimmiten voi liikuttaa konevoimalla. Siirtäminen tapahtuu maateitse esimerkiksi kuormalavetilla tai vesiteitse hinaamalla.

Asuntolaivat maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asuntolaiva Swollessa, Hollannissa.

Euroopassa asuntolaiva-asuminen on paikoitellen jo osa kaupunkikulttuuria. Huomattavan suosittua tämäntyyppinen asuminen on Hollannissa, jossa pelkästään Amsterdamissa arvioidaan olevan jopa 2 500 asuntolaivaa tai kelluvaa omakotitaloa. Hollannin muissa osissa on kelluvia asuntoja arviolta saman verran lisää. Muualla Euroopassa esimerkiksi Kööpenhaminassa ja Tukholmassa on erityisesti asuntolaivoille varattuja alueita, joissa postinkuljetus, vesi ja viemäröinti, sekä sähkönsaanti on tehty mahdolliseksi.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa asuntolaivoille on varattu alueita mm. Seattlessa ja Vancouverissa. Saksassa ainakin Berliinissä on suunnitteilla asuntolaivoille soveltuvia alueita.

Asuntolaivat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi asuntolaivaa Porin Reposaaressa, jotka rakennettiin loma-asuntomessujen kohteiksi. Alueelle on tarkoitus rakentaa vielä lisää asuntolaivoja.

Suomessa asuntolaiva-asuminen on hyvin vähäistä. Helsingin Kaisaniemenrantaan on tosin suunnitteilla asuntolaivoille tarkoitettu alue, Reposaaressa on kaksi asuntolaivaa lisää suunnitteilla ja Porvoossakin asuntolaivoja on muutama. Suomessa haasteita asuntolaivassa asumiselle asettavat muun muassa seuraavat seikat:

  • Jätevesien käytännöllinen viemäröinti. Viemäröinti vaatii käytännössä tyhjennyksen imuautolla koska jätevettä ei saa lain mukaan laskea vesistöihin. Suomessa ei ole toistaiseksi varsinaisia asuntolaiva-alueita joissa jätevedet voisi laskea suoraan laivaan vedettävään kunnallisviemäriin.
  • Makean käyttöveden varastointi tai putkitus laivaan.
  • Sähköntarve asettaa omat vaatimuksensa paikan suhteen.
  • Lämpöeristys vaatii erikoisia rakenteita suhteellisen korkeasta kosteudesta johtuen.
  • Postiosoitteen pitäminen veneessä ei ole Suomessa mahdollista.

Laivojen telakointi normaalin kunnossapidon, kuten pohjan putsaamisen ja maalaamisen yhteydessä on normaaliasumisesta poiketen työlästä ja suhteellisen kallista johtuen osin myös siirtokustannuksista.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustaja-alus GTS Finnjet toimi New Orleansia kohdanneen Hurrikaani Katrinan jälkeen lääketieteen opiskelijoiden asuntolaivana.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta asuntolaiva.