Astrid Reponen-Juvas

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Astrid Reponen)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Astrid Milda Reponen-Juvas (3. heinäkuuta 1905 Urjala – 12. maaliskuuta 1940 Helsinki)[1] oli suomalaisen kansanperinteen ja suomen murteiden tallentaja ja tutkija.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet hankkeet hän toteutti yhdessä kälynsä Maija Juvaksen (ent. Aino Maija Guseff, myös Maiju Juvas [2], 1905–1955) kanssa.[3]. Hänen miehensä oli Uuden Suomen toimitussihteeri Martti Juvas (ent. Guseff), (1898–1977), ja heidän perheeseensä kuului kaksi lasta.[4][5]

Reponen-Juvas kokosi kansatieteellistä aineistoa muun muassa Ruotsin metsäsuomalaisten keskuudessa.[4] Hän kokosi tutkijakollegoidensa kanssa erityisesti sanastoa Vermlannin ja Kaakkois-Norjan suomalaismetsistä vuosina 1930-1932. Hänen 1930-luvulla keräämänsä 130 esineen esinekokoelma liittyen metsäsuomalaisiin (eniten puu- ja tuohiesineitä) on ollut esillä ensimmäistä kertaa Kansallismuseon Metsäsuomalaiset-näyttelyssä vuosina 2014-2015. [6]

Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli lähellä Astrid Reponen-Juvaksen ja hänen miehensä elämänpiiriä, vaikka he eivät jäseniä olleetkaan.

Itsemurha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reponen-Juvas toimi talvisodan aikana ahkerasti Suomen puolustuksen hyväksi muun muassa rautasormus-kampanjassa.[5] Hän oli kuitenkin individualisti eikä kuulunut maanpuolustusjärjestöihin. Moskovan rauhan ehdot maaliskuussa 1940 vaikutti hänen mielestään katastrofilta koska siinä Karjala jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle[7]. Sen vuoksi hän käveli kodistaan Kalevankadulta[8] Eduskuntatalolle ja ampui itsensä Eduskuntatalon eteisessä. Reponen-Juvas oli kuollessaan 35-vuotias. Suomen valtiojohto katsoi, että tapahtuma pitää salata, jotta Neuvostoliitto ei tulkitsisi sitä oireeksi laajemmasta poliittisesta liikehdinnästä.[4]

Reponen-Juvaksen itsemurhaa on toisinaan tulkittu Bobi Sivénin esimerkin innoittamaksi joka teki vastaavan kaltaisen itsemurhan Repolan menetyksen vuoksi Tarton rauhan jälkeen vuonna 1921.[8]

Kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astrid Reponen-Juvaksesta ja Maija Juvaksesta yhteisen elämäkerran on vuonna 2014 kirjoittanut Reponen-Juvaksen tytär Meri-Helga Mantere.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Astrid Milda Reponen Geneanet. Martti Strang. Viitattu 18.10.2015.
  2. Maiju Juvas Suomen antroposofinen liitto. Viitattu 8.3.2016.
  3. Vapauden taju. Teosesittely. Finna. Viitattu 11.3.2015.
  4. a b c Salattu itsemurha eduskunnassa. Keskisuomalainen, 11.3.2015, s. 4. Jyväskylä: Keskisuomalainen Oy. ISSN 0356-1402.
  5. a b Vesikansa, Jyrki: Itsemurha vastalauseena talvisodan rauhanehdoille. Iltalehti, 12.3.2015, s. 19. Verkkosivu.
  6. Kansallismuseon Finnskogar - Metsäsuomalaiset -näyttely kertoo varhaisten siirtolaisten tarinan Museovirasto. 1.12.2014. Viitattu 8.3.2016.
  7. Ullakolla asui koditon, sydänkohtaus kirjattiin pöytäkirjaan ja aulassa nuori nainen ampui itsensä – Eduskuntatalo on täynnä tarinoita, joita harvat tuntevat Yle Uutiset.
  8. a b Riitta Raatikainen: Talvisodan vaiettu salaisuus: Nuori tutkija ampui itsensä Eduskunnan eteisessä 75-vuotta sitten Savon Sanomat. 11.3.2015. Kuopio: Savon Media Oy. Viitattu 17.10.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laaksonen, Pekka; Knuuttila, Seppo; Piela, Ulla: Kenttäkysymyksiä. Kalevalaseuran vuosikirja 83. Helsinki: SKS, 2004.
  • Mantere, Meri-Helga: Vapauden taju: kertomus Maija Juvaksesta ja Astrid Reposesta. Helsinki: Books on Demand, 2014. ISBN 78-952-318-342-1.
  • Metsänkylä, Antti; Andersson, Paula; Eskeland, Tuula; Keinänen, Marja-Liisa: Finnskogar - Metsäsuomalaiset. Helsinki: Museovirasto, 2015. ISBN 978-951-616-256-3.