Astrid Lindgrens Värld

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Astrid Lindgrenin maailma
Teemapuiston parkkialueen sisäänkäynti 2009
Teemapuiston parkkialueen sisäänkäynti 2009
Sijainti Vimmerby, Ruotsi
Omistaja Astrid Lindgren AB (91%)
Vimmerbyn kunta (9%)
Avattu 1981
Entiset nimet Sagobyn
Kävijämäärä n. 490 000
Aiheesta muualla
Verkkosivut
n • k • m
Huvikumpu, 2012

Astrid Lindgrenin maailma (Astrid Lindgrens Värld) on huvipuisto Astrid Lindgrenin syntymäkaupungissa Vimmerbyssä Ruotsissa ja on pinta-alaltaan 180 000 neliömetriä. Puisto perustettiin vuonna 1981 ja se oli alkuperäiseltä nimeltään Sagobyn (Tarinakylä). Siellä vierailijat voivat tavata Lindgrenin kirjoista tuttuja hahmoja.[1] Kaikki rakennelmat on tehty vastaamaan hänen kirjojensa kuvauksia. Huvipuistossa on useita erilaisia esityksiä, joissa tapaa parhaiten tunnetut hahmot kuten Peppi Pitkätossun, Vaahteramäen Eemelin, Katto-Kassisen ja Ronja ryövärintyttären.

Huvipuisto on auki kesäisin toukokuusta elokuuhun ja muutoin viikonloppuisin sekä lomien aikaan. Vuodesta 2002 lähtien puistossa on järjestetty myös syys- sekä käsityömarkkinat. Puiston yhteyteen rakennettiin vuonna 2007 kulttuurikeskus Astrid Lindgrens Näs. Vuonna 2013 avattiin Lönneberga-kylä, jossa vierailijat pääsevät tutustumaan Vaahteramäen Eemelin kotitaloon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1981 kolme vimmerbyläistä perhettä rakensi pienoistaloja mittakaavassa 1:3. [2]  Ensimmäinen talo oli Kissankulma, joka rakennettiin puutarhassa, joka kuului naprapaatti Rein Soowikille ja hänen pankkivirkailijana Säästöpankissa toimineelle vaimollensa Ullalle. Sagobynin rakennuksessa mukana olivat myös vimmerbyläiset perheet Tommy ja Bibbi Isacsson, sekä Per ja Else-Marie Jalminger.  Jo alusta asti oli sovittu, että Astrid Lindgren ei saisi lisenssimaksuja Sagobysta.  

Vuosien varrella lisää taloja rakennettiin samalla mittakaavalla: Huvikumpu vuonna 1982, Melukylä vuonna 1983, Kesäkumpu vuonna 1984, Ronja Ryövärintyttären linna vuonna 1986, Kirsikkalaakso, Taina Tomeran talo ja Katto-Kassisen talo vuonna 1987, Lotan talo (Kirjasta Se pikkuinen Lotta) ja Rasmuksen talo (Kirjasta Rasmus ja kulkuri) vuonna 1988.   Nämä talot muodostivat silloisen Sagobynin.[2]  Ensimmäisenä vuonna Sagobyssa vieraili 10000 kävijää. Vuonna 1985 kävijöiden määrä oli 50000 ja vuonna 1988 kävijöitä oli jopa 100000. Vuoteen 1988 asti perheet pitivät alueella kahvilaa ja alueella oli muutaman vuoden ajan käytössä minijuna. Sagobyssa oli myös useita esityksiä ja eläimiä, jotka olivat lainattu paikallisilta maanviljelijöiltä ja olivat puistossa kesän ajan.  

Vuonna 1989 perheet myivät Sagobyn Curt Wrigforsin johtamalle Riquma-konsernille , mikä merkitsi uutta pääomaa, ja niin perustettiin yritys nimeltään Astrid Lindgrenin maailma Ab. Vuonna 1990 rakennettiin ensimmäinen täysimittainen alue nimeltään Ruusulaakso, ja vuonna 1991 rakennettiin Pukarikatu.[2]  Finanssikriisin yhteydessä vallinneen heikon taloustilanteen takia Astrid Lindgrenin maailma Ab oli yrityssaneerattava vuonna 1991. Wasa Försäkringar oli suurin omistaja ja Vimmerbyn kunta ja IOGT-NTO olivat vähemmistöomistajia. Vuonna 1992 Astrid Lindgren kirjoitti:  

»”Kuten toivottavasti tiedätte, minulla ei ole mitään puistoon liittyviä taloudellisia etuja, mutta vain lämmin toivomus siitä, että tämän ainutlaatuisen kohteen sallittaisiin jatkua nykyisellään.” »
(Astrid Lindgren kirjeessään Vimmerbyn kunnallispoliitikoille.)

Puistosta oli tullut tärkeä tulonlähde kunnalle, joka siirtyi sen ainoaksi omistajaksi vuonna 1999.  

Astrid Lindgrenin kuoleman jälkeen vuonna 2002 oikeudet hänen työhönsä siirtyivät Saltkråkan Ab:lle (Myöhemmin Astrid Lindgren Ab), joka allekirjoitti uuden sopimuksen kunnan kanssa vuonna 2004.  Kyseisen sopimuksen mukaan kunnan oli uudelleensijoitettava kaikki tuotot puistoon.  Lopulta sopimus johti myös siihen, että Saltkråkan nosti lisenssimaksutasoa nollasta prosentista kymmeneen prosenttiin ennen yrityksen arvonmääritystä (johon sisältyi immateriaalioikeudet).  Arvonmääritys oli osa mahdollista puiston myyntiä, josta muun muassa alkuperäiset omistajat olivat kiinnostuneita.  Koska Saltkråkan säilyttäisi edelleen oikeudet puistoon, lopulta Saltkråkan oli se, joka asetti ehdot. Vuonna 2008 Saltkråkanin silloinen toimitusjohtaja Nils Nyman (Astrid Lindgrenin lapsenlapsi), irtisanoi puistosta tehdyn sopimuksen Vimmerbyn kunnan kanssa. Vuodesta 2010 lähtien puisto on ollut perheyritys Astrid Lindgren Ab:n ja Vimmerbyn kunnan omistuksessa jaettuna siten, että Astrid Lindgren omistaa puistosta 91 prosenttia.[2]  Puiston hinta oli 24,3 miljoonaa kruunua (noin 2,3 miljoonaa euroa) verrattuna 118 miljoonaan kruunuun (noin 11,5 miljoonaa euroa), jonka Ernest & Young arvioi yrityksen arvon olevan.  

Astrid Lindgrenin Näsin museon paviljonki, joka sisällytettiin vuonna 2007 Astrid Lindgrenin maailmaan.

Vuonna 2007 myös Astrid Lindgrenin lapsuudenkoti Näs siirtyi Vimmerbyn kunnan omistuksesta Saltkråkanin omistukseen, ja siitä tuli siten osa Astrid Lindgrenin maailmaa.  Siihen kuuluu myös museo ja entinen pappila.

Teemapuiston alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pukarikatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lotan talo (Kirjasta Se pikkuinen Lotta)

Pukarikatu rakennettiin Astrid Lindgrenin maailmaan vuonna 1991. Se oli teemapuiston toinen alue, joka rakennettiin täysmittaisena. Pukarikatu rakennettiin täysmittaisena, koska Svensk Filmindustri suunnitteli Pukarikadulle sijoittuvan Se pikkuinen Lotta (Lotta på Bråkmakargatan) -elokuvan kuvausta sillä alueella. Kesällä 1991 ja talvella 1992 teemapuiston Pukarikadulla kuvattiin Se pieni Lotta ja Lotta osaa kaiken (Lotta flyttar hemifrån) -elokuvat.[2]

Veljeni, Leijonamieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teemapuistoon alettiin suunnittelemaan vuonna 2015 uutta Veljeni, Leijonamieli -aluetta. [3] Teemapuistoon vuonna 1990 rakennettu Veljeni, Leijonamieli -tarinaan kuuluva Ruusulaakso oli ollut suljettuna vuodesta 2014 [4] ja jäljellä vierailijoiden nähtävänä oli enää pieni Kirsikkalaakso. Uusi Veljeni, Leijonamieli -alue avattiin kesäkuussa 2016. Alue on kooltaan noin 10 000 neliömetriä [3] ja siellä on uusi Ruusulaakso sekä Kirsikkalaakso, joissa molemmissa on 800 istumapaikkaa. Molemmissa laaksoissa näytetään vaihtuvia kohtauksia Veljeni Leijonamieli (Bröderna Lejonhjärta) -elokuvasta. Kirsikkalaaksossa on myös Ritarla ja Tulppaanipuutarha. Ruusulaakson ja Kirsikkalaakson lisäksi alueelle rakennettiin myös tarinassa sota-alueena toiminut muinainen vuoristo, riippusilta Karmanjakaan ja Katlan luola.  Veljeni, Leijonamielen uusi alue oli teemapuiston toiseksi suurin sijoitus ja puiston suurin yksittäinen yhteen alueeseen investointi. [3] Sen rakentaminen maksoi noin 60 miljoonaa kruunua.  

Pienen pieni kaupunki [5][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monien Lindgrenin kirjojen miljöiden esikuvana on toiminut Vimmerby. Vimmerby on rakennettu pienoiskoossa teemapuistoon ja siellä voi kävellä pienten talojen keskellä. [5]

  • Karkkikaupassa näytetään, kuinka Peppi Pitkätossu ostaa 18 kiloa karamelleja.

  • Vierailijoiden koot osoittavat kuinka pieniä talot todella ovat.

Katto-Kassinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katto-Kassisen alue puistossa, 2015.

Puistossa on pienoiskokoinen asuinalue, jonka toisella puolella on näyttämö ja toisella puolella liukumäkiä. Näyttämöllä esitetään joka päivä kohtauksia Katto-Kassinen (Karlsson på taket) -kirjoista. Rakennuksen sisällä voi kävellä ja sen sisältä voi päästä rakennuksen katolle, jossa on Katto-Kassisen koti. Katolta voi myös laskea liukumäkiä alas. Tämä alue rakennettiin vuonna 2002.[2]

Kissankulma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kissankulman pienoismallia käytettiin monta vuotta Vaahteramäen Eemelin (Emil i Lönneberga) esityspaikkana. Yleisökatsomon takana on Eemelin verstashuone, jonka ikkunasta Eemeli pystyi kiipeämään viereiseen ruokavarastoon. 50 vuotta ensimmäisen Vaahteranmäen Eemeli -kirjan julkaisun jälkeen, vuonna 2013, teemapuistossa otettiin käyttöön kokonaan uusi Kissankulma. Uusi Kissankulma oli osa puiston kaikkien aikojen suurinta 95 miljoonan kruunun investointia, johon kuului muun muassa Stadsmästargården -ravintola, leikkialue, kahvila, kauppoja, lehmien aitaus, vesiputous ja kasvimaa. Uusi alue on 22 000 neliömetriä suuri. Kissankulman edessä on yleisökatsomo, johon mahtuu 1200 katsojaa. [6]

  • Uusi Kissankulma, heinäkuu 2015.

  • Puusepän koppi, jota käytettiin esityksissä ennen vuotta 2013.

Pekka Peukaloinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuinen mies Nils Karlsson Pysslingin talon edessä olevalla tuolilla, 2009.

Yhdessä puiston taloista vierailijat pääsevät kokeilemaan millaista on olla yhtä pieni kuin Pekka Peukaloinen (Nils Karlsson Pyssling). Talon ulkopuolelta löytyy suuret puutarhakalusteet ja sisältä muun muassa suuri pöytä, suuria tuoleja sekä suuri sänky, joiden tarkoituksena on saada vierailija tuntemaan itsensä pieneksi. [7]

Matiaksenmetsä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ronja ryövärintytär (Ronja rövardotter) on ollut osa teemapuistoa alusta alkaen ja alueella oli aiemmin pieni kivilinna, jossa lapset saattoivat vierailla. Kesällä 2011 oli Ronja ryövärintytär kirjan 30-vuotis vuosijuhla ja 18. Kesäkuuta 2011 avattiin uudistettu Matiaksenmentsä, joka sisältää muun muassa suuren Matiaksenlinnan, metsän sekä Karhuluolan. Uusi alue on pinta-alaltaan 5000 m2 [8] ja maksoi yli 50 miljoonaa ruotsin kruunua (n. 4,9 miljoonaa euroa), mikä on yrityksen tähänastisen historian suurin investointi. [9] Uudessa Matiaksenlinnassa on useita torneja, joista korkein on 14 metriä. Hydrauliikan avulla yksi linnan seinistä voidaan laskea, jotta yleisö voi katsoa kivisaliin näytösten aikana. Linna voidaan myös jakaa kahtia Helvetinkuilun luomiseksi. Hydrauliikan lisäksi linnassa käytetään näytösten aikana savukoneita, pyrotekniikkaa ja hevosia. [9]

  • Vanha Matiaksenlinna, 2009.

  • Uusi Matiaksenlinna, 2015.

Peppi Pitkätossu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peppi Pitkätossu (Pippi Långstrump) on yksi Astrid Lindgrenin suosituimmista hahmoista, ja Huvikumpu on ollut osana teemapuistoa pitkään. Vuonna 2009 avattiin uudistettu Huvikumpu. Talon eteen rakennettiin 1500 henkilön katsomo sekä järvi, jossa laiva Hopsu (Hoppetossa) voi ajella. Järvellä on myös pieni etelämeren saari. [10]Uusi Peppi-alue on nelinkertainen vanhaan verrattuna ja maksoi 23 miljoonaa ruotsin kruunua (n. 2,25 miljoonaa euroa). [10] Alueen avasi Inger Nilsson,[2] joka on näytellyt Peppiä tv-sarjassa sekä elokuvissa.[2]

  • Vanha Huvikumpu, 2006.

  • Huvikumpu Astrid Lindgrenin maailmassa, 2009.

  • Osa keinotekoisesta järvestä, joka avattiin vuonna 2009. Vasemmalla näkyy laiva Hopsu.

Saltkråkan (Saariston lapset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2007 avattiin Saltkråkan, joka on puiston ainoa sisätiloihin rakennettu alue, johon investoitiin noin 20 miljoonaa ruotsin kruunua [11] (n. 1,96 miljoonaa euroa). Saltkråkans kafen (kahvila) yhteydessä oli mahdollisuus osallistua kiertoajelulle. Kierroksen aikana istuttiin pienissä vaunuissa ja oli mahdollisuus nähdä kuvia, videopätkiä sekä hahmoja Saariston lapset-TV-sarjasta (Vi på Saltkråkan).[11] Kiertoajelun loi amerikkalainen yhtiö Sally Corporation ja se sisälsi myös erikoistehosteita sekä 3D-teknologiaa. [12]Saariston lapset -sarjassa Malinia näytelleen Louise Edlind Fribergin ääni opasti vierailijoita matkan aikana. [11]Vuonna 2019 nähtävyys purettiin, eikä sitä tulla uudelleen rakentamaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[2] [6] [3] [4] [5] [7] [11] [12] [8] [9]

[10]

  1. ↑ Huvipuiston sivut (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i Det var en gång Astrid Lindgrens värld. Arkistoitu 9 september 2012. Viitattu 27 september 2012.
  3. ↑ a b c d Astrid Lindgrens Värld storsatsar ännu en gång. 75 miljoner investeras i Bröderna Lejonhjärta-miljö. 17 juni 2015. Astrid Lindgrens värld via MyNewsdesk. Arkistoitu 4 mars 2016. Viitattu 29 juni 2015.
  4. ↑ a b Arkiverade kopian vimmerbytidning.se. Arkistoitu 1.7.2015. Viitattu 29.6.2015.
  5. ↑ a b c Den lilla, lilla staden Astrid Lindgrens värld. Arkistoitu 13 juni 2015. Viitattu 29 juni 2015.
  6. ↑ a b Premiärvisning av Katthult 13 juni 2013. Astrid Lindgrens värld via MyNewsdesk. Arkistoitu 4 mars 2016. Viitattu 29 juni 2015.
  7. ↑ a b Nils Karlsson-Pyssling Astrid Lindgrens värld. Arkistoitu 13 juni 2015. Viitattu 29 juni 2015.
  8. ↑ a b Nya Mattisskogen invigd i Astrid Lindgrens Värld 18 juni 2011. Astrid Lindgrens värld via MyNewsdesk. Viitattu 29 juni 2015.
  9. ↑ a b c Astrid Lindgrens Värld investerar 50 miljoner kronor i Ronja Rövardotter 24 november 2010. Astrid Lindgrens värld via MyNewsdesk. Arkistoitu 4 mars 2016. Viitattu 29 juni 2015.
  10. ↑ a b c Nya Villa Villekulla-miljön i Astrid Lindgrens Värld förhandsvisades idag för pressen. 3 juni 2009. Astrid Lindgrens värld via MyNewsdesk. Arkistoitu 4 mars 2016. Viitattu 29 juni 2015.
  11. ↑ a b c d Du har rätta knycken, Malin 8 juni 2007. Vimmerby Tidning. Arkistoitu 1 juli 2015. Viitattu 29 juni 2015.
  12. ↑ a b ”Saltkråkan är den svåraste utmaning vi fått” 8 juni 2007. Vimmerby Tidning. Arkistoitu 1 juli 2015. Viitattu 29 juni 2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Astrid_Lindgrens_Värld
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Astrid_Lindgrens_Värld&oldid=19801820”