Liitännäisyys

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Assosiatiivisuus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Liitännäisyys eli assosiatiivisuus tarkoittaa laskutoimituksen riippumattomuutta sitomisjärjestyksestä. Mielivaltainen laskutoimitus on liitännäinen, jos

pitää paikkansa kaikille , ja . Tätä ominaisuutta kutsutaan myös termillä liitäntälaki.[1]

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi kokonaislukujen ja myös reaalilukujen yhteen- ja kertolasku ovat liitännäisiä laskutoimituksia, koska (a+b) + c = a + (b+c) ja (a·b) · c = a · (b·c) kaikilla luvuilla a, b ja c. Sitä vastoin vähennys- ja jakolaskuille ei liitäntälaki päde.

Matriisien kertolasku on liitännäinen muttei vaihdannainen. Vektorien ristitulo ei ole vaihdannainen eikä liitännäinen.

Propositiologiikan JA- ja TAI-konnektiivit ovat liitännäisiä: , ja . Esimerkiksi JA-konnektiivin liitännäisyys nähdään seuraavasti:

tarkalleen silloin kun ja , mikä taas tarkoittaa sitä, että niin kuin ja vielä edelleen , eli kaikkien kolmen arvona on oltava . Vastaavasti todetaan olevan voimassa tarkalleen silloin, kun kaikkien kolmen arvona on . Siis molemmat laskujärjestykset tuottavat arvon tarkalleen silloin, jos kaikkien kolmen muuttujan arvona on , ja muussa tapauksessa molemmat laskujärjestykset tuottavat arvon .

Funktioiden yhdistely on liitännäinen: .

Liitännäisyyden merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liitännäisyyden takia laskutoimitusten järjestystä ei tarvitse sitoa sulkumerkein, sillä kaikki mahdolliset järjestykset johtaisivat lopulta samaan lopputulokseen, ja siksi kirjallisuudessa jätetään yleensä sulut merkitsemättä tällaisissa tilanteissa. Esimerkiksi

voi tarkoittaa laskutoimitusten suorittamista vaikka järjestyksessä

tai ,

mutta "oikealla" tavalla ei ole merkitystä, sillä lopputulos on sama. Tästä konkreettiseksi esimerkiksi käy yllä kuvatun laskun suorittaminen kokonaislukujen kertolaskuina niin, että

.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Thompson, Jan & Martinsson, Thomas: Matematiikan käsikirja, s. 18–19. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0471-0.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.