Aspegrenin puutarha
Aspegrenin puutarha on Pietarsaaressa sijaitseva puutarha.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aspegrenin puutarhan juuret ulottuvat 1700-luvulle, kun se sai alkunsa pappilan yhteydessä. Puutarhaa ympäröivä alue on noin 5 hehtaarin laajuinen. Rovasti Gabriel Aspegren oli merkittävä hahmo tuon aikakauden Pedersöressä ja Pietarsaaressa. Hän toimi ensin kirkkoherrana ja myöhemmin rovastina. Aspegrenin aikana maailma oli murroksessa, ja hän oli avoin uusille maatalouden ja puutarhanhoidon ideoille. Hän oli edelläkävijä tuomalla seudulle uusia kasveja ja viljelyskäytäntöjä. Esimerkiksi hän oli ensimmäinen, joka toi alueelle omenapuut ja perunanviljelyn.[1]
Barokkityyliin suunniteltu puutarha on jaettu symmetrisesti kortteleihin, joissa viljeltiin muun muassa hyötykasveja ja hedelmäpuita. Puutarha jälleenrakennettiin vuosina 2001–2003. Aluetta hallinnoi Aspegrenin puutarhasäätiö ja alue on yleisölle avoinna.[2] Alue on noin 5 hehtaarin suuruinen.[3] Aspegrenin historiallista pappilapuutarhaa ympäröivät kivimuurit. Puutarha levitti tietoa ja valistusta puutarhaviljelystä. Alueella järjestetään opastettuja kierroksia ja se on suosittu kuvauspaikka.[4]
Kivimuurit ympäröivät Aspegrenin puutarhaa, luoden sen ympärille pengerretyn alueen, joka on jaettu symmetrisiin kortteleihin.[1] Rosenlundin mäenrinteellä oli runsaasti kiviä, joita hyödynnettiin suojamuurin rakentamisessa. Tämä suojamuuri oli vaikuttavat kaksi metriä korkea ja lähes 400 metriä pitkä. Muuri ei ainoastaan toiminut käytännöllisenä esteenä, vaan sillä oli myös erityinen rooli mikroilmaston luomisessa. Suojamuurin avulla puutarha imeytyi aurinkoisen lämmön, ja yhdessä puutarhan puurakennuksen kanssa se suojasi viljelmiä pohjoisilta tuulilta. Tämä ainutlaatuinen yhdistelmä loi erityisen mikroilmaston, jossa kosteassa maaperässä kasvit olivat suojassa hallalta ja missä rovastin tuomat ulkomaiset siemenet ja taimet menestyivät erinomaisesti. Tämä mikroilmasto mahdollisti puutarhan kasvien menestyksen ja edisti uusien kasvien ja viljelymenetelmien käyttöönottoa alueella.[5]
Puutarha oli alun perin tarkoitettu yrttien ja hyötykasvien viljelyyn.[1] Vuosien 1695–1697 nälänhätä oli tuon ajan lähimenneisyyttä, ja Aspegren oli varmasti kuullut perimätietoa vanhemmiltaan katovuosien vakavista vaikutuksista. Rovastina hänellä oli vahva päämäärä: lisätä raivattujen peltojen määrää mahdollisimman paljon ruoan tuotannon hyväksi.[5]
Aspegren jakoi paikallisille asukkaille henkilökohtaisesti monenlaisia siemeniä ja taimia, joita he sitten saivat kasvattaa omilla maillaan. Rovasti avustukset eivät kuitenkaan rajoittuneet pelkästään siementen ja taimien jakamiseen, vaan hän myös kutsui lähialueen miehiä ryhmissä tekemään taksvärkkitöitä. Tämä ei ollut pelkkää työvoiman hankintaa - Aspegren samalla opetti heille uusia ja edistyneempiä viljelykäytäntöjä.[5]
Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykypäivänä puutarha on kokenut kunnostuksen, ja siihen on lisätty sorakäytäviä ja viljelylohkoja. Keskellä puutarhaa seisoo upea 12-kulmainen huvimaja, joka on rakennettu vanhojen, rovasti Aspegrenin ajoilta peräisin olevien piirustusten pohjalta. Puutarhassa on myös kaksi lampea, jotka lisäävät sen kauneutta ja houkuttelevuutta. Lisäksi puutarhassa on talvipuutarha, joka on rakennettu uudelleen. Nykyään tässä tilassa toimii kesäkuukausina Café Örtagården, joka tarjoaa vierailijoille mahdollisuuden nauttia kahvista, leivonnaisista ja lounaasta ympäröivän vehreyden keskellä.[1]
Puutarhassa on myös monivuotisia kasveja, jotka on ryhmitelty käytön mukaan, ottaen mallia 1700-luvulta. Tällaiset kasvit sisältävät lääke- ja maustekasveja, ja ne heijastavat aikakauden tapaa ylläpitää omaa kotiapteekkia. Ennen vanhaan oli erittäin tärkeää, että ihmisillä oli omassa puutarhassaan tai yrttitarhassaan kasveja, joista voitiin saada lääkeaineita. Erityinen aarre tässä puutarhassa on makeastevia, joka on peräisin vuodelta 1880 ja joka on jopa 700 kertaa makeampaa kuin tavallinen sokeri.[1]
Pappilan alueelta löytyy myös vaikuttava kivinavetta, joka oli vuosien 1775–1776 rakennusprojektissa yksi suurimmista ja moderneimmista kivinavetoista. Nykyään tämä kivinavetta toimii kotiseutumuseona.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Pohjanmaan museo portaali - Aspegrenin puutarha – Rosenlund www.museiportalosterbotten.fi. Viitattu 9.10.2023.
- ↑ Aspegrenin puutarha avoimetpuutarhat.fi. Viitattu 4.8.2019.
- ↑ Aspegrenin puutarha – Rosenlund museiportalosterbotten.fi. Viitattu 4.8.2019.
- ↑ a b Dahlin, Katarina: Aspegrenin puutarha 9.2.2023. Slow Flower Garden. Viitattu 9.2.2023.
- ↑ a b c Päivi Ikonen: Rovasti aikaansa edellä – Aspegrenin puutarha ja Rosenlundin pappila ovat Pietarsaaren keidas Parastasuomessa.fi. 15.2.2023. Viitattu 9.10.2023.