Asetelma jossa vanha kenkä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joan Miró 1937, Asetelma jossa vanha kenkä

Asetelma vanhan kengän kera (kat. Natura morta del sabatot, ransk. Nature morte au vieux soulier ) on Joan Mirón maalaus vuodelta 1937. Maalauksen koko on 81,3 × 116,8 cm ja se on nykyisin New Yorkin Modernin taiteen museossa MoMAssa.[1]

Maalauksessa kuvatut arjen esineet – pullo, leipä, ketun purema omena ja vanha kenkä – säteilevät epätodellista valoa saaden yksinkertaiset esineet näyttämään kuin Ilmestyskirjan kohtaukselta.[2]

Syntytausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalauksen syntyaikaan Miró asui tässä Les Fusains -nimisessä talossa Pariisissa.

Palatessaan Pariisiin vuonna 1934 Miró koki Espanjan ja Euroopan tilanteen pahaenteisenä. Vuoteen 1937 tultaessa Miró palasi taas Pariisin paetakseen Espanjan sisällissodan pommituksia. Hän havaitsi olevansa pelon vankina kotonaan, eikä tiennyt miten reagoida siihen. Hän kirjoitti myöhemmin: ”Minulla oli tiedostamaton tunne tulevasta tuhosta. Kuten ennen sadetta, raskas tunne päässä, särkevät luut, tukahduttava kosteus...”

Hän löysi ginipullon kadulta, vei sen asuntoonsa ja alkoi maalata asetelmaa, johon ilmestyi pian hänen apokalyptisten huoltensa ilmapiiri. Maalauksen saattaminen loppuun tammikuusta 1937 alkaen kesti viisi kuukautta. Mirón ystävä ja elämäkerran kirjoittaja Jaques Dupin kutsui tätä maalausta ”Mirón Guernicaksi”, hänen yksinkertaiseksi vastaiskukseen Picasson eepokselle. Sen kuvaamat esineet eivät voisi olla arkipäiväisempiä – haarukka, pullo, omena, leipä – ja kuitenkin näitä kotoisia realiteetteja näyttää uhkaavan jonkinlainen hallusinogeeninen tuomio.[3]

”Sisällissota oli pommituksia, kuolemaa, telotusjoukkoja...”, Miró kirjoitti välittäjälleen Pierre Matisselle (Henri Matissen poika). ”Sommitelma on realistinen, koska olin lamaantunut yleisestä kauhun tunteesta ja olin melkein kyvytön maalaamaan mitään... Elämme kauheassa draamassa, kaikki Espanjassa tapahtuva on pelottavaa tavalla, jota ei olisi koskaan voinut kuvitella. Tunnen olevani hyvin juureton täällä ja kaipaan maatani...”[3]

Haastattelussaan näihin aikoihin Mirólta kysyttiin hänen mielentilaansa: ”Olen pessimistinen, olen traagisen pessimistinen”, hän sanoi. ”Mitään illuusioita ei sallita. Väkivaltaisemmin kuin koskaan aikaisemmin tullaan taistelemaan kaikkea sellaista vastaan, joka edustaa hengen puhdasta arvoa.”[3]

Hän lisäsi kuvaan vanhan kengän eleenä van Goghille; hänellä oli tunne, että hänen silmänsä tuovat esiin koko maailman psykoosin kaikkeen, mihin ne kohdistuvat; maalauksessa olevat esineet tuntuvat syttyvän villiin hehkuun, valo tulee taiteilijan suunnasta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joan Miró. Still Life with Old Shoe. MoMA (myös teoskuva)
  2. Joan Miró Olga's Gallery. Olga's Gallery. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)
  3. a b c d Tim Adams: Joan Miró: A life in paintings The Guardian. 20.3.2011. Guardian News and Media Limited. Viitattu 5.8.2013. (englanniksi)
Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.