Tämä on lupaava artikkeli.

Propaganda-Aseveljet

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Asemiesillat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Propaganda-Aseveljet ry[1][2]
Perustettu 1940[3][1]
Toimiala Henkinen sodankäynti[4]
Kotipaikka Helsinki
Jäsenlehti Hopeatorvet[5]
Päämajan propagandatoimiston päällikkö[6] ja Propaganda-Aseveljet Ry:n kantava voima[4] majuri R. W. (Reino Wilhelm) Palmroth eli Palle (1906–1992).

Propaganda-Aseveljet ry[1][2] oli suomalainen erityisesti jatkosodan aikana aktiivisesti toiminut järjestö, joka perustettiin kesällä 1940 henkisen sodankäynnin tueksi.[1][4] Sen perustivat lauluntekijä Reino Palmroth eli Palle ja Aunuksen Radion päällikkönä ja reportterina[7] toiminut Pekka Tiilikainen tarkoituksenaan järjestää viihdettä koko kansalle järjestämällä asemiesiltoja ympäri maan.[8] Järjestön kantavana voimana toimi Palmroth.[4]

Viihdettä, propagandaa ja sensuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aunuksen Radion reportteri, ”Sinivalkoinen ääni”, Pekka Tiilikainen (1911–1976).

Henkisen maanpuolustuksen liitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palmroth ja Tiilikainen perustivat järjestönsä kesällä 1940 Esplanadin penkillä.[3][1] Esikuvanana toimivat saksalaiset Militärische Radio Abendit.[3] Palmrothin mukaan hän toi idean asemiesiltojen järjestämisestä Berliinin matkaltaan kevättalvella 1941 ja he aloittivat propagandistinen viihdetoiminnan Kappelissa keväällä 1941.[1]

Jari Sedergrenin mukaan Propaganda-Aseveljet oli mainostoimistojen ja lehdistön perustama ”henkisen maanpuolustuksen liitto” ja hän on esittänyt, että se vastasi ratkaisevalla tavalla talvisodan tiedotustoiminnasta.[2] Sedergrenin mukaan järjestö omisti puolivirallisena propagandaelimenä toimivan Finlandia Uutistoimiston,[2][9] ja vaikka elokuvien sensuuria organisoi Erillinen sensuurivirasto Helsingissä, käytännössä Finlandia Uutistoimisto vastasi useimmista kielloista. Se vastusti päämajan kehotuksesta pasifistisia ja mielialaa heikentäviä tendenssejä.[10]

Pekka Jalkasen mukaan järjestö oli epävirallinen yhdysside armeijan ja siviilien välillä ja sen tehtävänä oli vaikuttaa sekä rintamamiesten että siviilien mielialoihin viihteen keinoin ja hankkia varoja rintamamiesten vapaa-ajan toimintaan.[11]

Talvisodan jälkeen vuonna 1940 Propaganda-Aseveljet perusti yhdessä Valtion tiedoituslaitoksen kanssa Puolustusvoimain viihdytystoimiston, joka järjesti virkistysohjelmaa sotasairaaloissa ja joukkojen keskuudessa.[12][13] Rintamille ja sotasairaaloihin suunnattu viihdytystoiminta käynnistyi 27. kesäkuuta 1941 Propaganda-Aseveljien johtohenkilöiden aloitteesta.[14]

Asemiesillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemiesiltojen suosituimpiin esiintyjiin kuulunut laulaja Henry Theel (1917–1989) kuvattuna vuonna 1940.

Asemiesiltainstituutio perustettiin vuonna 1941.[15] Jatkosodan aikana järjestö järjesti Helsingin Messuhallissa yli sata asemiesiltaa, jotka radioitiin suorina lähetyksinä.[2] Ensimmäinen asemiesilta järjestettiin Kappelissa vuonna 1941.[16] Tämän jälkeen yleisin järjestämispaikka oli Messuhalli, mutta tilaisuuksia järjestettiin myös ympäri maata.[16] Messuhalli oli jokaisessa asemiesillassa täynnä yleisöä.[17] Esityksiä oli tuhansia, joista sata on radioitu.[15] Asemiesillat olivat aikansa suosituimpia radio-ohjelmia.[18] Messuhallista lähetetyn radio-ohjelman tyypillinen kesto oli puolitoista tuntia.[17] Tunnukseksi iltamille muodostui, että fanfaarit puhallettiin itsensä Marskin lahjoittamilla hopeatorvilla.[16] Aloituskappaleena oli aina Artturi Ropen säveltämä fanfaarimarssi Sotamarsalkan hopeatorvet.[19]

Ajan merkittävimmät taiteilijat esiintyivät Propaganda-Aseveljien ja viihdytysjoukkojen tilaisuuksissa,[20] ja niissä nähtiin niin orkestereita, voimistelijoita, taikureita, lausujia, humoristeja, laulajia kuin näyttelijöitäkin. Tunnettuja asemiesiltojen vakiohahmoja olivat Aku Korhosen esittämä Lapatossu ja Einari Ketolan esittämä Korpraali Möttönen.[8] Suosituimpiin esiintyjiin kuului Henry Theel.[16] Theelin uran huippuja oli Messuhallissa vuonna 1941 järjestetty asemiesilta, jossa hänet taputettiin valtaisien suosionosoitusten saattelemana lavalle kerta toisensa jälkeen.[21] Ulkomaisista tähdistä konserttikiertueilla vierailivat Ilse Werner ja Lizzi Waldmüller.[22] Sotilaskuorojen harjoittajana ja rintamakiertueilla esiintyvänä viihdetaiteilijana kunnostautui Aapo Similä.[23]

Monipuoliseen ohjelmaan kuuluivat myös kenraalien puheet, Mannerheim-ristin ritarien haastattelut, asemieskuorojen ja korsuyhtyeiden esitykset sekä haitaripartiot.[16] Ajatuksena oli, että tilaisuuksissa olisi "kaikkea kaikille".[16]

Marsalkka Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta järjestettiin Messuhallissa asemiesiltojen juhlaesitys, jonka juonsi vakiojuontaja Palmrothin sijaan poikkeuksellisesti Veikko Itkonen Palmrothin ollessa estynyt. Tavallista juhlavamman tilaisuuden toteuttamiseen osallistui kaikkiaan 700 ohjelmansuorittajaa. Ohjelma radioitiin koko Saksan kulttuuripiirin vaikutukseen kuuluneeseen Eurooppaan aina Unkaria ja Italiaa myöten.[18][24]

Asemiesillat korostivat omalta suurelta osaltaan radion merkitystä viihteen välittäjänä ja muun muassa niiden ansiosta radiolupien määrä Suomessa nousi vuoden 1939 hieman yli 300 000:sta vuoden 1945 yli puoleen miljoonaan.[24]

Muu propagandistinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sota-ajan propagandalauluista kootun Molotohvin koktaili -albumin kansikuva on Urho Aarnion käsialaa ja se esiintyi alun perin Pallen Lauluvihko nro 20:n kannessa.[25]

15. lokakuuta 1942 Valtion tiedoituslaitoksen kuvatoimiston tehtävät siirtyivät Propaganda-Aseveljien perustamalle Finlandia-Kuvalle, ja helmikuusta 1943 alkaen Finlandia-Kuva ryhtyi valmistamaan uutta Finlandia-Katsaus–sarjaa.[22]

Propaganda-Aseveljet julkaisi muun muassa propagandalevyjä[4], nuotteja[26] ja virkistysohjelmistoa[27], ja se myönsi vuosittain palkinnon parhaasta propagandateoksesta.[28] Se julkaisi myös omaa Hopeatorvet-lehteään.[5] Pallen nopeasti tekemät sotakupletit jäivät ohimeneväksi ilmiöksi, ja niitä syntyi lähinnä välirauhan ja jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.[4] Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden levyjen uustuotantoon keskittynyt Artie Music julkaisi sota-ajan tunnetuimmista propagandalauluista vuonna 2002 kokoelma-albumin Molotovin koktaili - Sota-ajan propagandaa levyillä 1940-1942.[25]

Muun toimintansa ohella Propaganda-Aseveljet järjesti myös Tipaton tammikuu -kampanjan, ja sen seurauksena joulukuussa 1942 eduskunnan puhemies Väinö Hakkila julisti vapaaehtoisen kampanjan raittiin tammikuun viettämiseksi.[29][30]

Suomi-Filmi valmisti asemiesiltamista myös oman filmin Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista vuonna 1941.[31]

Sotien jälkeen Propaganda-Aseveljien julkaisema Aseveikko-laulukirja joutui kiellettyjen kirjojen listalle, ja sitä poistettiin kirjastoista.[32] Asemiesiltojen perinteitä ovat sotien jälkeen pitäneet yllä sotaveteraanit ja lotat.[14]

Tilaisuuksissa esiintyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esiintyjä Elinvuodet Ammatti Huomautuksia
Einari Ketola[8] 1904–1980 Näyttelijä Vakiokalustoa Korpraali Möttösen roolissa.[8]
Aku Korhonen[8] 1892–1960 Näyttelijä Vakiokalustoa Lapatossun roolissa.[8]
Reino Palmroth =
Reino Hirviseppä =
Palle[22] 		1906–1992 Kamarineuvos, majuri, kirjailija, sanoittaja ja radiotoimittaja. Järjestön kantava voima ja juontaja.[22]
Aapo Similä[23] 1891–1972 Laulaja, säveltäjä, muusikko ja kirjailija Harjoitti sotilaskuoroja ja esiintyi viihdytyskiertueilla.[23]
Henry Theel[7][33] 1917–1989 Laulaja Asemiesiltaesitykset nostivat Theelin levyttäjäksi[7] ja hän oli iltamien suosituimpia esiintyjiä.[3]
Anna Mutanen[34] 1914–2003 Oopperalaulaja
Rallipartio[34] 1941–1944 Lauluyhtye Eturintaman miehistä koottu yhtye.
Tupa-Uuno[34] 1902–1983 Kuplettilaulaja
Georg Malmsten[35][33] 1902–1981 Laulaja, muusikko, säveltäjä
Vili Vesterinen[35] 1907–1961 Harmonikansoittaja, säveltäjä
Tauno Palo[35] 1908–1982 Näyttelijä, laulaja
Harmony Sisters[33] 1934–1956 Lauluyhtye
Nils-Eric Fougstedt[33] 1910–1961 Säveltäjä, kapellimestari
Ossi Elstelä[33] 1902–1969 Näyttelijä, ohjaaja
Kirsti Hurme[33] 1916–1988 Näyttelijä
Toivo Alajärvi[33] 1906–1981 Puuhamies, kuuluttaja, humoristi
Lea Piltti[33] 1904–1982 Oopperalaulaja, laulupedagogi
Olavi Virta[33] 1915–1972 Laulaja
Leo Lähteenmäki[33] 1907–1982 Näyttelijä
Kalle Ruusunen[33] 1912–1999 Oopperalaulaja
Lulu Paasipuro[33] 1906–1969 Näyttelijä
Mary Hannikainen[33] 1901–1974 Laulaja, näyttelijä
Dallapé[33] 1925 alkaen Tanssiorkesteri
Tuire Orri[15] 1918–2007 Näyttelijä, laulaja Sotilaiden suosiossa ollut asemiesiltojen alkuperäisjäsen.[15] Oli mukana viihdytyskiertueilla.[36]
Lasse Pihlajamaa[36][33] 1916–2007 Harmonikkataiteilija, säveltäjä, pedagogi, musiikkineuvos, soitinrakentaja
Pauli Granfelt[36] 1921–2005 Multi-instrumentalisti, yksi Suomen kaikkien aikojen käytetyimmistä sessiomuusikoista.
Ossi Runne[36] s. 1927 Trumpetisti, kapellimestari, orkesterinjohtaja, säveltäjä, sovittaja, levytuottaja
Solmu Mäkelä[36] 1922–2018 Taikuri
Veikko Itkonen[18] 1919–1990 Elokuvatuottaja ja -ohjaaja Juonsi asemiesillan juhla-esityksen ylipäällikkö, Suomen marsalkaksi ylennetyn Gustaf Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta 1942.[18]
de: Lizzi Waldmüller[22] 1904–1945 Laulaja, näyttelijä Esiintyi Kino Palatsissa, Messuhallissa ja Rovaniemellä 1943.[22]
de: Ilse Werner[22] 1921–2005 Laulaja, näyttelijä Esiintyi Konservatoriossa, Messuhallissa ja teatteri Rexissä 1941.[22]

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulukirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijä Teos Huomautuksia Sivumäärä Julkaisija ja julkaisupaikka Vuosi
(Koonnut R. H. so. Reino Hirviseppä) Aseveikko – Lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin 125 sivua Helsinki: Propaganda-aseveljet 1941
(Koonnut Paavo Päiviö et al.) Aseveikko II – Lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin 142 sivua Helsinki: Propaganda-aseveljet 1942
Aseveikko III – Lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin 143 sivua Propaganda-aseveljet r.y. 1944
Laulu-veikko – 2-äänisiä lauluja asemiehiä varten 31 sivua
Laulu-veikko 2 – 2-äänisiä lauluja asemiehiä varten 31 sivua
60 yhteislaulua = 60 allsånger Samat laulut suomeksi ja ruotsiksi = Samma sånger på finska och svenska 110 sivua Propaganda-aseveljet, Helsinki 1943

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijä Teos Huomautuksia Sivumäärä Julkaisija ja julkaisupaikka Vuosi
Kaarlo Erho Matkustaja saa paikan: yksinäytöksinen huvinäytelmä ajalta vähän ennen talvisotaamme Propaganda-Aseveljet r.y:n näytelmäsarja n:o 3. Virkistysohjelmistoa VII 9. Valistusupseerin ohjelmisto; 1942, 23. 23 sivua Helsinki [s.n.] 1942
Lauri Järvinen Keskus-Kaisan kommellukset: 1-näytöksinen pila Virkistysohjelmistoa VII: valistusupseerin ohjelmisto 21/1942 22 sivua Helsinki: Propaganda-aseveljet 1942
Veikko Karumo Ihmeellistä, ylen ihmeellistä: ryssän radioreportterin käynti eräässä neuvostolan sotatarviketehtaassa: yksinäytöksinen huvinäytelmä Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja n:o 9 10 sivua Propaganda-aseveljet, Helsinki 1942
Irmeli Kosonen Matias Möttönen järjestää perheen raha-asiat: 1-osainen pila Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 4 22 sivua Helsinki: Propaganda-aseveljet 1942
E. Mäki Unarin impi: 1-näytöksinen näytelmä Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; 13 21 sivua Porvoo: Propaganda-aseveljet 1944
Elias Saarinen Perinnönjako: 1-osainen näytelmä Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 8. Virkistysohjelmistoa VII 11. Valistusupseerin ohjelmistoa 25/1942. 15 sivua Helsinki: Propaganda-aseveljet r.y. 1942
Eino Siivola Propagantaa: pilailu yhdessä kuvaelmassa Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 10. Virkistysohjelmistoa VII/5: valistusupseerin ohjelmisto 17/1942. 7 sivua Helsinki: Propaganda-aseveljet 1942
Topias Aprillityttö: 2-näytöksinen pienoisfarssi Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 1. Virkistysohjelmistoa VII 2. Valistusupseerin ohjelmistoa 14/1942. 21 sivua Helsinki: Propaganda-aseveljet 1942
Topias Sinäpä vasta korpraali: 1-näytöksinen pienoisfarssi Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 5. Virkistysohjelmistoa VII 10. Valistusupseerin ohjelmisto 24/1942. 18 sivua Helsinki: Propaganda-aseveljet 1942
Ester Viljanen-Lampi Ans olla, Anderssonska järjestää: 1-näytöksinen hupailu Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; 13 23 sivua Porvoo: Propaganda-aseveljet 1944
Ester Viljanen-Lampi Kun miina räjähti: 1-näytöksinen näytelmä Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 7 22 sivua Helsinki: Propaganda-aseveljet 1942
Artturi Vuorimaa Vakooja: 1-näytöksinen jännitysnäytelmä Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; 15 23 sivua Porvoo: Propaganda-aseveljet r.y. 1944
Heikki Välisalmi Desantti. 1-osainen huvinäytelmä Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja. 11. 32 sivua Propaganda-aseveljet r.y., Porvoo 1944
Heikki Välisalmi Uusi henki täyttää maan. 2-näytöksinen näytelmä Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja. 12. 48 sivua Porvoo, Propaganda-aseveljet r.y 1944

Ajanvietekirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijä Teos Huomautuksia Sivumäärä Julkaisija ja julkaisupaikka Vuosi
Asemiehen almanakka (1943-1944) Helsinki: Propaganda-aseveljet 1943-1944
Korsukirja 114 sivua Helsinki: Propaganda-Aseveljet, (Helsinki: Lehtipaino) 1943
(Koonnut Julius Sundman) Korsutaikuri 44 sivua Propaganda-Aseveljet (Lehtipaino Oy), Helsinki 1942
(Koonnut Erkki Sorakuru) 111 tietokilpailua 68 sivua Propaganda-aseveljet, Helsinki 1943
(Pv. viihdytystoimiston toimittama) 180 kiperää kysymystä 39 sivua Propaganda-aseveljet, Helsinki 1942
Osmo Kaila Jokamiehen shakkiopas 118 sivua Helsinki: Propaganda-aseveljet 1943
Yrjö Laine Puhdetyömalleja 26 sivua Porvoo: Propaganda-aseveljet 1942
Ulkoilupelejä 77 sivua Helsinki: Propaganda-aseveljet 1942
(Toim. Osmo Kaila) Jokamiehen ajanvietepelikirja: 50 suositeltavaa ajanvietepeliä 64 sivua Helsinki: Propaganda-aseveljet 1943
Yrjö Laine Sotilaan puhdetyöopas 102 sivua Helsinki: Propaganda-aseveljet 1943

Muu kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijä Teos Huomautuksia Sivumäärä Julkaisija ja julkaisupaikka Vuosi
Atlanti: ylväitten toiveitten hauta 36 sivua Propaganda aseveljet, Porvoo 1942
Aimo Mustonen Viihdytyspoppoon kronikka: valmistamo Silmä ja Korva & Suu 16 sivua Helsinki: Propaganda aseveljet 1942
(Redaktion: J. O. Tallqvist och Nils W. Lindholm) Visor i fält Pärmbild: Poika Vesanto. – Rubrikvinjetter: Lars-Eric Malmlund. 162 sivua [S.l.]: Propaganda-aseveljet r.y., Helsingfors: Kauppalehti Oy:s Boktryckeri 1943

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f Hirviseppä, Reino: Kuin vierivä virta: jutelmia erään elämän varrelta, s. 350. Porvoo: WSOY, 1975. ISBN 951-0-07298-2.
  2. ↑ a b c d e Sedergren, Jari: Finlandia-katsaus 10 elokuvat.blogspot.com. 6.9.2004. sedigsen elokuvablogi. Viitattu 16.1.2009.
  3. ↑ a b c d Peter von Bagh, Markku Koski, Pekka Aarnio: Olavi Virta: Legenda jo eläessään, s. 30. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20343-2.
  4. ↑ a b c d e f Lindfors, Jukka: Sota-ajan propagandalauluja 03.06.2014. YLEn Elävä arkisto. Viitattu 06.02.2018. [vanhentunut linkki]
  5. ↑ a b Aimo annos: Miksi juostaan vastapäivään? Turun Sanomat. 23.7.2005. Viitattu 23.5.2011. [vanhentunut linkki]
  6. ↑ Miettinen, Aki: Se soipi sielussain - Varhaisen suomalaisen populaarimusiikin opettaminen peruskoulussa (s. 74) (PDF) jyx.jyu.fi. kevät 2009. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 10.5.2010.
  7. ↑ a b c Sadan vuoden syke - Sota-ajan laulut - Hengennostatusta viihteen keinoin Yle Radio Suomi. Viitattu 20.1.2009. [vanhentunut linkki]
  8. ↑ a b c d e f g h Sadan vuoden syke - Sota-ajan laulut Yleisradio. Viitattu 16.1.2009. [vanhentunut linkki]
  9. ↑ Sedergren, Jari: Lehdistösensuuri talvisodassa sedis.blogspot.com. 31.12.2004. Sedis blog. Viitattu 16.1.2009.
  10. ↑ Sedergren, Jari: Suomalainen propaganda ja vähän sensuuristakin valt.helsinki.fi. 6.9.2004. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, Jari Sedergren. Viitattu 16.1.2009.
  11. ↑ Jalkanen, Pekka: 1930-1939- pomus.net. Pomus - Populaarimusiikin museo. Viitattu 28.4.2011.
  12. ↑ Viimeinen asemiesilta DVD mielenravintoa.com. Mielenravintoa. Viitattu 16.1.2009. [vanhentunut linkki]
  13. ↑ Asemiesillat Voimaa ilosta ry. Viitattu 16.1.2009.
  14. ↑ a b Siuruainen, Eino: Sotiemme veteraanien ja lottien järjestämä ASEMIESILTA n:o 2 31.3.2003. Oulun lääninhallitus. Viitattu 16.1.2009.
  15. ↑ a b c d Erkki Puumalainen: Asemiesilta-perinne jatkuu DVD:llä. (Lehdistötiedote) 4.4.2005. Poptori Oy. Viitattu 3.3.2011.
  16. ↑ a b c d e f Peter von Bagh, Markku Koski, Pekka Aarnio: Olavi Virta: Legenda jo eläessään, s. 31. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20343-2.
  17. ↑ a b Valistus- ja tiedotustoiminta sekä propaganda Veteraanien perintö. Arkistoitu 15.8.2014. Viitattu 3.3.2011.
  18. ↑ a b c d e Sedergren, Jari: Veikko Itkonen sedis.blogspot.com. 24.4.2008. sedigsen elokuvablogi. Viitattu 23.5.2009.
  19. ↑ Jukka Vuolio: 190 vuotta Suomen kansan historiaa eturivistä katsottuna (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 18.1.2014.
  20. ↑ Viimeinen asemiesilta Sotainvalidien veljesliitto. Viitattu 16.1.2009.
  21. ↑ Peter von Bagh, Markku Koski, Pekka Aarnio: Olavi Virta: Legenda jo eläessään, s. 33. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20343-2.
  22. ↑ a b c d e f g h i Sedergren, Jari: Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista sedis.blogspot.com. Sedis blog. Viitattu 16.1.2009.
  23. ↑ a b c Aapo Similä Pomus - Populaarimusiikin museo. Viitattu 16.1.2009.
  24. ↑ a b Niiniluoto, Maarit: On elon retki näin eli miten viihteestä tuli sodan voittaja, s. 34–39. Helsinki: Kirjayhtymä, 1995. ISBN 951-26-3939-4.
  25. ↑ a b Niiniluoto, Maarit: Sota-ajan levyt, jotka unohtuivat uudelleenjulkaisuista 23.10.2002. Artie Music Oy. Viitattu 4.3.2009.
  26. ↑ "Uhrin ansiosta lippu liehuu" - Reino Palmroth Tamperelainen. 15.08.2008. Arkistoitu 4.10.2008. Viitattu 16.1.2009.
  27. ↑ Topias Iisalmen kaupunki. Viitattu 16.1.2009.
  28. ↑ Eino Arvid Jäppinen Espoon Kirjailijat ry. Arkistoitu 4.2.2005. Viitattu 16.1.2009.
  29. ↑ Kenen idea on tipaton tammikuu Tipaton tammikuu -sivusto: Terveyden edistämisen keskus. Arkistoitu 5.12.2008. Viitattu 16.1.2009.
  30. ↑ Vismanen, Pirjo: Ensin oli huikaton helmikuu Turun Sanomat. 2.1.2009. Viitattu 16.1.2009.
  31. ↑ Sedergren, Jari: Sodan ja rauhan viihde 1940 – 1945 sedis.blogspot.com. 20.9.2006. Sedis blog. Viitattu 16.1.2009.
  32. ↑ Ekholm, Kai: Kielletyt kirjat 1997. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Viitattu 16.1.2009. [vanhentunut linkki]
  33. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Niiniluoto, Maarit: 1939-1945 pomus.net. Pomus - Populaarimusiikin museo. Viitattu 3.3.2011.
  34. ↑ a b c Asemiesillat viihdyttivät jermuja ja siviilejä YLEn Elävä arkisto. Viitattu 22.5.2011.
  35. ↑ a b c d e Sotiemme veteraanien ja lottien asemiesilta Lappia-talolla 9.9.2004. Lapin lääninhallitus. Viitattu 3.3.2011. [vanhentunut linkki]
  36. ↑ a b c d e f g Asemiesillat saivat arvoisensa päätöksen Ruotuväki. Viitattu 3.3.2011. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Propaganda-Aseveljet&oldid=22098165”