Arvo Ahti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arvo Johannes Ahti

Arvo Johannes Ahti (1. tammikuuta 1894 Turku28. lokakuuta 1931) oli suomalainen jääkäriluutnantti.[1][2]

Perhe ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahdin vanhemmat olivat kauppamatkustaja Johan Gustaf Ahlgren ja Vilhelmina Nummelin. Hänen puolisonsa oli Signe Adolfina Parviainen. Ahti kävi kahdeksan luokkaa Turun suomalaista reaalilyseota sekä Turun kauppaopiston. Opintojensa jälkeen hän työskenteli konttoristina Turussa, josta hän matkusti opintomatkalle Saksaan vuonna 1914.[1][2]

Tie jääkäriksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa Ahti työskenteli Lyypekissä sijaitsevassa Piehl & Fehlingin konttorissa. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua matkusti hän takaisin Suomeen ja työskenteli konsuli M. Kramerin agentuuriliikkeen hoitaja Turussa. Ahti oli aikeissa liittyä Jääkäripataljoona 27:ään keväällä 1916, kun santarmit saivat vihiä hänen puuhistaan ja pidättivät hänet 10. toukokuuta 1916 ja toimittivat Katajanokan lääninvankilaan. Katajanokalta hänet kuljetettiin lokakuussa kuulusteluiden jälkeen Spalernajan vankilaan Pietariin. Hän vapautui Spalernajasta Venäjän vallankumouksen alussa 12. maaliskuuta 1917.[3]

Vankilasta vapauduttuaan hän piti alkuperäisen suunnitelmansa ja liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 10. toukokuuta 1916. Pataljoonan täydennysjoukosta hänet siirrettiin 10. elokuuta 1917 haupitsipatteriin. Ahti suoritti intendenttikurrssin Libaussa vuonna 1917, jonka jälkeen hän työskenteli pataljoonan rahastonhoitajan toimistossa.[1][2]

Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Suomen sisällissota

Ahti saapui takaisin Suomeen (Vaasaan) varavääpeliksi ylennettynä jääkärien pääjoukon mukana 2. helmikuuta 1918. Hänet määrättiin Suomen sisällissotaan ensin jääkäritykistön intendentiksi ja Tampereen valtauksen jälkeen suoritetussa tykistön uudelleen järjestelyssä hänet määrättiin 11. huhtikuuta Jääkäritykistöprikaatin intendentiksi. Suomen sisällissodassa hän otti osaa taisteluihin Tampereella ja Viipurissa.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahti erosi puolustusvoimista 7. joulukuuta 1918. Muutaman viikon kuluttua hän otti vastaan Helsingissä Aarno & Lehtinen oy:n agetuuriosaston päällikön tehtävät. Hän teki useita opintomatkoja esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan vuonna 1923, Keskuskauppakamarin stipendiaattina Balkanin maihin, Vähään Aasiaan ja Egyptiin hän suoritti opintomatkan vuonna 1925, Ranskaan ja Espanjaan vuonna 1926 ja Italiaan vuonna 1927. Myöhemmin hän perusti oman agentuuriliikkeen.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pekkola, S-W: Kalterijääkärit II. WSOY: Porvoo 1931.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  3. Pekkola 1931: 99-112.