Arvid Wittenberg

Nyborgin kreivi Arvid Wittenberg (1606–1658). (Matthäus Merian nuorempi, 1649)

Arvid Wittenberg (1606 Porvoo – 7. syyskuuta 1657 Zamość, Puola-Liettua) oli ruotsalainen marsalkka ja valtaneuvos. Hän palveli Ruotsin armeijassa kolmikymmenvuotisessa sodassa ja Pohjan sodassa.

Wittenberg astui sotapalvelukseen vuonna 1622 ja yleni kolmikymmenvuotisessa sodassa everstiksi 30-vuotiaana. Hän komensi menestyksekkäästi joukkojaan 1640-luvulla erityisesti Sleesiassa ja Böömissä. Hänestä tuli valtaneuvos ja vapaaherra vuonna 1651. Seuraavana vuonna hän sai kreivin arvon. Läänityksenä oli Nyborgin kreivikunta, joka käsitti Parikkalan ja Uukuniemen.

Pohjan sodan alussa Wittenberg ylennettiin marsalkaksi ja heinäkuussa 1655 hän johti yhden Ruotsin armeijoista (vahvuus 14 000 miestä) Pommerista Puolaan. Hän yhtyi Wolgastissa maihin nousseen kuningas Kaarle X Kustaan armeijaan 24. elokuuta. Ruotsalaiset valtasivat lähes koko Puolan. Kaarle jätti Wittenbergin Puolan joukkojen komentajaksi loppuvuodesta 1655, kun hän palasi pohjoiseen kohdatakseen sodalla uhanneen Brandenburgin vaaliruhtinas Fredrik Vilhelmin. Puolalaisten vallatessa maataan takaisin Wittenberg antautui heidän vallattua piirityksen jälkeen Varsovan 1656. Hän kuoli sotavankeudessa seuraavana vuonna.

Arvid Wittenbergin kunniaksi lyötiin vuonna 1826 muistoraha, jossa on kuvattuna kotka salama kynsissään.

Triviaa

• Wittenberg toimi kahdesti lyhyen aikaa kolmikymmenvuotisen sodan aikana Ruotsin armeijan ylipäällikkönä: ensimmäisen kerran Johan Banérin kuoltua 1641, kun uusi ylipäällikkö Lennart Torstensson ei ollut vielä saapunut ja toisen kerran vuonna 1645 Torstenssonin luovuttua ylipäällikkyydestä armeijan odottaessa Carl Gustaf Wrangelin saapumista.
• Vuosina 1655–1656 Wittenberg toimi Ruotsin Pommerin kenraalikuvernöörinä.

Lähteet

• Childs, John: Warfare in the Seventeenth Century. Lontoo: Cassell, 2001. ISBN 0-304-36373-1.
• Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. Juva:WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.