Arvi Tynys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Risto Ryti ja korpraalin arvoinen Arvi Tynys (oikealla) Mäkiluodon linnakkeella Tynyksen veistämän muistomerkin paljastamisen yhteydessä syyskuussa 1941.

Arvi Tynys (2. syyskuuta 1902 Viuhkola, Luumäki29. lokakuuta 1959 New York, Yhdysvallat) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hän työskenteli kuvanveistäjänä Suomessa ja useissa muissa maissa. Tynys teki useita hautamuistomerkkejä ja sankaripatsaita, joita on Suomessa, Yhdysvalloissa ja Haitissa. Hän veisti pronssiin, graniittiin ja puuhun. Tuotantoon kuuluu myös pienveistoksia, akvarelleja ja öljymaalauksia.

Lapsuus ja uran varhaisvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tynys oli 13-lapsisen perheen nuorin. Hän kävi nelivuotisen kansakoulun juuri toimintansa aloittaneessa Viuhkolan kansakoulussa. Tynys pääsi Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun 23-vuotiaana, opiskeli siellä vuosina 1925–1929 ja valmistui Ateneumin kuvanveistoluokalta. Tynys debytoi vuoden 1926 Suomen taiteen vuosinäyttelyssä Gösta Stenmanin salongissa Helsingissä.

Valmistuttuaan Tynys teki opintomatkat Italiaan, Ranskaan, Itävaltaan, Unkariin ja Ruotsiin. Hänen tuotantoonsa vaikuttivat varsinkin Rooman muistomerkit.

Vuoden 1918 muistomerkki on Vilppulan taistelujen muistopatsas vuodelta 1938. Hän toteutti yhdessä yhdessä arkkitehti Viljo Revellin kanssa Sankarimuistomerkin Tampereen Kalevankankaalle (1946).

Ruotsiin ja maailmalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotien jälkeen taide-elämä oli lamassa, mikä merkitsi myös Tynykselle työn puutetta. Tynys muutti Ruotsiin. Eräs hänen vanha Yhdysvaltoihin muuttanut ystävänsä lähetti hänelle kirjeen, jossa kertoi työn odottavan häntä siellä. Tynys muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1946. Hän matkusti työn mukana ympäri Yhdysvaltoja New Yorkista Tyynenmeren ja Meksikonlahden rannoille sekä Väli-Amerikkaan, Haitiin. Haitissa valmistauduttiin tasavallan 200-vuotisjuhliin, ja Tynys valittiin suunnittelemaan ja veistämään uudelle alueelle presidentin palatsin piha. Koko alueen suuret työt valmistuivat kahdessa vuodessa, vuosina 1949–1950. Haitissa Tynystä kutsuttiinkin Haitin kansalliskuvanveistäjäksi.

Yhdysvalloissa Tynyksen tyyli muuttui abstraktimpaan suuntaan, joka perustuu kokonaan tila- ja viivavaikutukseen. Viime vuosinaan hän pitäytyi lähinnä suomalaiseen puuhun, jota hän piti aiheensa ja väriensä puolesta kuvanveistäjän parhaana materiaalina. Suomalaiset eivät vielä tuolloin ymmärtäneet Tynyksen Yhdysvalloissa omaksumaa uutta tyyliä.

Myöhempää tuotantoa myös Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tynys teki Hankoon vuonna 1958 paljastetun abstraktin veistoksen Ylös valoon. Teos on suihkulähteellä varustetussa heijastusaltaassa, joka sijaitsee Viljo Revellin suunnitteleman, vuonna 1955 valmistuneen Kudeneule -yhtiön tehdasrakennuksen pihalla. Tynyksen muita myöhäistuotannon töitä Suomessa ovat muun muassa Rajamäen kirkon oviseinällä olevat raamattuaiheiset punagraniittiset reliefit Vuorisaarna ja Jeesus siunaa lapsia.

Tynys oli ennen kaikkea kuvanveistäjä, mutta hän oli myös tunnustettu taidemaalari, joka teki akvarelleja ja öljyvärimaalauksia. Tynyksen kuoltua vuonna 1959 hänen taidettaan oli esillä Luumäellä. Kankaan hautausmaalle pystytettiin viime sodissa kaatuneiden karjalaisten sankarivainajien muistopatsas Siunaava enkeli. Patsaan suunnitteli ja valmisti osittain Tynys, mutta työn saattoi loppuun taiteilija Heikki Nieminen. Patsas kuvaa lentoon lähtevää enkeliä.

Tynyksen tuotannossa yhtyi herkkyys kykyyn yhdistää tyylilajeja ja muodostaa persoonallista ilmaisutapaa. Tynystä arvostettiin taiteilijana niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ihmisenä Tynys oli vaatimaton, hiljainen ja syvällinen.

Arvi Tynys kuoli New Yorkissa vuonna 1959.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vilppulan 1918 taistelujen muistopatsas, 1938, Vilppula
  • Sankarimuistomerkki, Nokia, 1943. Kuva teoksesta
  • Sankarimuistomerkki, Kalevankankaan hautausmaa, 1946, Tampere Kuva teoksesta
  • Suihkulähdeveistos, 1949–1950, Haiti, Haitin maailmannäyttelyä varten. Kuva teoksesta
  • Kotka, 1953, New Orleans
  • Ylös valoon, 1958, Kudeneule OY:n piha, heijastusaltaalla, Hanko. Kuva teoksesta
  • Siunaava enkeli, kaatuneiden karjalaisten muistopatsas, 1959, Luumäki 

Näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tynyksen teoksia on ollut esillä Suomen taiteen vuosinäyttelyissä 1926, 1928, 1930, 1933 ja 1935, Helsingin Taidehallin avajaisnäyttelyssä 1928, Suomen Kuvanveistäjäliiton juhlanäyttelyssä 1930, Viipurin taidemuseon vihkiäisnäyttelyssä 1930, Tampereen taidemuseon avajaisnäyttelyssä 1931, Suomen taiteilijain 40-vuotisjuhlanäyttelyssä Helsingin Taidehallissa 1932, Reputettujen näyttelyssä 1933, Turun taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä 1934, 1. Nationale Finnische Kunstausstellung in Deutschland -näyttelyssä Berliinissä, Düsseldorfissa ja Hampurissa, sekä Helsingin Taidehallissa 1935, Mostra d'arte finlandese del XIX e del XX secolo -näyttelyssä Milanossa 1937, Yleisessä taidenäyttelyssä Helsingin Taidehallissa 1939, Helsingin Taiteilija-Aseveljet näyttelyssä Helsingissä 1940, Suomen Kuvanveistäjäliiton 30-vuotisjuhlanäyttelyssä Helsingissä 1940, Suomalaista taidetta 20-30 -luvuilta näyttelyssä Rauman taidemuseossa 1979, Hämeenlinnan Taidemuseon 30-vuotisjuhlanäyttelyssä 1982 ja näyttelyssä Ensimmäinen erä Helsingissä 1987.[1]

Kuvia julkisista taideteoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tynys, Arvi, Ekspografia Suomen kuvataiteen bibliografia. Valtion taidemuseo. Viitattu 14.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]