Artukaisten lentokenttä
| Artukaisten lentokenttä | |
|---|---|
 Entinen Artukaisten lentokentän asemarakennus kesäkuussa 2020. |
|
| Sijainti | Artukainen, Turku |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi | julkinen |
| Ylläpitäjä |
Turun kaupunki (1935–1955) Turun lentokerho (1955–1965) |
| Valmistumisvuosi | 1935 |
| Suljettu | 1965 |
| Liikenneyhteydet | |
| Tärkein keskus ja etäisyys | Turku – 5 km |
| Kiitotiet | |
Artukaisten lentokenttä oli Artukaisissa Turussa sijainnut lentokenttä, joka aloitti toimintansa vuonna 1935[1].
Lentomatkustajia varten rakennettiin asemarakennus, jonka on suunnitellut Turun kaupungin rakennuskonttorin arkkitehtiosastolla H. Smedberg vuonna 1935[2]. Läheiselle Lumikonkadun mäelle rakennettiin korkea Pansion lentomajakka joka on edelleen olemassa.
Artukaisten lentokentän avajaisissa oli mukana muun muassa Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun kaupunki tarvitsi toimivan maalentokentän kelirikon aiheuttaessa ongelmia vesitasokoneille. Tähän päätökseen tuli Turun kauppakamari, joka aloitti keskustelun uuden maalentokentän perustamisesta vuonna 1925.
Suunnitelmissa oli aluksi rakentaa maalentokenttä Ruissalon saarelle edullisen maavuokran vuoksi, mutta alueen pehmeäpohjainen maalaji ei soveltunut lentokentän alustaksi, jonka takia sijaintipaikaksi valittiin lähellä oleva Artukainen. Avautuessaan 1935 Artukaisten lentokenttä oli Suomen ensimmäinen sekä maailman pohjoisin toimiva siviililentokenttä.[1] Ennen tätä Turun kaupallinen lentoliikenne toimi vesikoneiden varassa Ruissalon lentosatamassa, jonka toiminta päättyi muutama vuosi Artukaisten lentokentän valmistumisen jälkeen 1938.
Toisen maailmansodan aikana kentältä operoivat esimerkiksi Suomen ilmavoimien Fokker-hävittäjät[3]. Lentokenttä ei kärsinyt pahoja vaurioita sodan aikana venäläisten koneiden pommittaessa viereisiä alueita.
Ylläpito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun lentokerho ylläpiti lentokentän toimintaa vuoteen 1965 saakka. Lentoliikenne siirtyi valmistuneelle Ruskon lentokentälle eli nykyiselle Turun lentoasemalle vuonna 1955.
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aeron bussiliikenteen lähtöpysäkki Artukaisiin sijaitsi Turun kauppatorilla Aurakadulla.
Myöhempi käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Artukaisten lentokenttäalueelle oli rakennettu sora- ja asfalttipäällysteinen kilpa-ajorata, jossa käytiin 1950–1980-luvun loppuun SM-tasoisia kilpailuja niin rata-autoilun kuin TT-moottoripyörien SM-luokissa. Niitä kerääntyi katsomaan 15 000 henkeä. Kilpailijoiden joukossa olivat mm. Keke Rosberg, Jarno Saarinen sekä italialainen maailmanmestari Giacomo Agostini.
1960-luvulla lentokentällä järjestettiin Farma-maatalousnäyttelyitä. Vuonna 1975 lentokentälle kokoontui 35 000 ihmistä Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen suviseuroihin. Tällä hetkellä alueella sijaitsevat Turkuhalli, Artukaisten ratsastuskoulu ja Turun Messu- ja Kongressikeskus. Terminaalirakennus on nykyisin hotellikäytössä.
2022 alueella järjestettiin Knotfest-festivaali. Tapahtuman pääesiintyjä oli Slipknot. Kaksi päiväisen festarin lauantai päivä oli loppuunmyyty ja keräsi paikalle 30 000 ihmistä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 18 – Lentorykmentti 3. Espoo: Kari Stenman, 2001. ISBN 951-98751-1-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ketola, Timo J.: Artukainen toi lentokoneet vedestä maalle 14.12.2003. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 20.7.2007.
- ↑ Turun kaupunki: Lausunto asemakaavanmuutosehdotuksesta Artukaisten kaupunginosan korttelille 12 Turun kaupungin kulttuurilautakunnan pöytäkirjat.. 31.3.1999. Turun kaupunki. Arkistoitu 28.8.2003. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Keskinen; Stenman 2001 s. 8
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Turulla on nyt lentokenttä. Suomen Kuvalehti, 14.9.1935, nro 37, s. 1423. Artikkeli Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Viitattu 10.3.2023.
- Merkkipäivä Suomen ilmailun historiassa. Turun maalentokentän vihkiäiset 8.9.35. Hakkapeliitta, 17.9.1935, 10. vsk, nro 38, s. 1176–1178. Suomen Suojeluskuntajärjestö. Artikkeli Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Viitattu 10.3.2023.