Arto Merenheimo
Arto Pekka Kalervo Merenheimo (s. 1952 Helsinki) on suomalainen kirjailija.
Lapsuutensa ja nuoruutensa Merenheimo vietti Helsingin Punavuoressa Viiskulman ja Johanneksen kirkon tienoilla. Merenheimo kävi Helsingin normaalilyseota 1963–1968, ja hän kirjoitti yksityisoppilaana ylioppilaaksi Karjalan yhteiskoulusta vuonna 1973. Merenheimo on koulutukseltaan HuK (tutkielma uskontotieteestä), ja hänellä on opintoja myös teologiasta, filosofiasta, psykologiasta, kotimaisesta kirjallisuudesta, estetiikasta ja valtiotieteistä. Hän on toiminut aiemmin muun muassa opettajana lukiossa, yläasteella ja lastentarhassa, sosiaaliterapeuttina alkoholistiparantolassa, nuoriso-ohjaajana, antikvariaatin myyjänä ja satamatyöntekijänä. Nykyisin hän on vapaa kirjoittaja ja asuu Itä-Helsingissä.
Merenheimon esikoisteos Mike vaan only (1988) on avainromaani helsinkiläisistä nuorista 1960–1970 luvuilla. Romaani välittää tuntoja rakkauden nälästä, totuuden etsinnästä ja huumeisesta elämänmenosta. Mike vaan only antaa myös katsauksen Helsingin eli stadin slangiin. Leo Lipsosen Vankilaslangin sanakirja (1990) mainitsee teoksen yhtenä lähteenä.
Merenheimon runoteokset ovat kristillisyydellä höystetyn zen-hengen läpitunkemia. Kovan ja kaupallisen kulttuurin vastainen "aktiivinen joutilaisuus" ja rakentava kansalaistottelemattomuus on tyypillistä Merenheimon runoissa. 2000-luvulla tuotantoa on sävyttänyt voimakkaasti myös länsimaiden taloudelliset intressit etusijalle asettavien katsomusten vastaisuus sekä maailmanpoliisiaatteiden kritiikki.
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mike vaan only (Romaani, 1988, 2. painos 2001)
- Kukkaleninki (Tankarunoja, 1997)
- Perhosensydämiä (Tankarunoja, 1998)
- Runoja ja kirjoituksia eri lehdissä, mm. Voimassa.