Arsenal WFC

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Arsenal LFC)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arsenal WFC
Arsenal FC.svg.png
Koko nimi Arsenal Women Football Club
Lempinimet The Gunners, Tykkimiehet
Perustettu 1987
Kaupunki Lontoo, Englanti
Kenttä Meadow Park
Sarja FA WSL
Sarjataso 1.
Värit          
Päävalmentaja Joe Montemurro
Kotipeliasu
Vieraspeliasu
Kolmas peliasu

Arsenal Women Football Club, entiseltä nimeltään Arsenal Ladies Football Club, on englantilainen naisten jalkapalloseura, joka pelaa maan pääsarjassa FA WSL:ssä. Arsenal LFC toimii yhteistyössä Arsenal FC:n kanssa. Se käyttää muun muassa samaa logoa ja samoja värejä.

Arsenal on menestynein seura naisten jalkapallossa Englannissa. Se dominoi Englannin sarjoja erityisesti 2000-luvun alussa, jolloin se pelasi muun muassa pelasi yli 100 perättäistä tappiotonta ottelua vuosina 2003–2009. Arsenal on saavuttanut muun muassa 15 liigamestaruutta, 14 FA Cupin voittoa ja yhden UEFA Cupin (nyk. Mestarien liiga) voiton ainoana englantilaisjoukkueena.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arsenal juhlii cup-mestaruuksiaan 2009
Joukkuekuva vuodelta 2009

Arsenalin perusti miesten joukkueessa työskennellyt Vic Akers vuonna 1987. Akers ryhtyi myös valmentamaan joukkuetta ja lopulta hän toimi tehtävässä 22 vuotta. Arsenalin menestys alkoi jo 1990-luvun alussa, kun se 1992 voitti naisten Liigacupin ja nousi Valioliigaan. Heti ensimmäisellä kaudellaan pääsarjassa Arsenal voitti mestaruuden. Seuraavina vuosina Arsenal nousi yhdeksi Englannin parhaista joukkueista. Se uusi mestaruutensa 1995 ja 1997, ja voitti FA Cupin neljästi 90-lvulla. 2000-luvun alulla Arsenal hallitsi naisten jalkapalloa Englannissa täysin. Se voitti muun muassa yhdeksän perättäistä mestaruutta vuosina 2004–2012 eikä hävinnyt otteluakaan lähes kuuteen vuoteen. Ennätyksellinen 108 ottelun tappioton putki alkoi lokakuussa 2003 ja päättyi maaliskuussa 2009.[1] Menestyksekkäimmällä kaudella 2006–2007 Arsenal voitti kaiken mahdollisen kotimaassa ja lisäksi UEFA Cupin (nyk. Mestarien liiga) ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana englantilaisjoukkueena.[2][3][4]

Vuonna 2009 Akersin pitkä ura valmentajana päättyi, kun hän siirtyi seuran toimitusjohtajaksi.[5] Menestys jatkui myös uusien valmentajien alaisuudessa. Arsenalin mestaruusputki jatkui Valioliigassa ja 2011 käynnistyneessä Naisten superliigassa, jonka kaksi ensimmäistä mestaruutta se voitti. Tämän jälkeen Arsenalin menestysputki liigassa katkesi, kun Liverpool vei mestaruuden 2013 Arsenalin jäädessä kolmanneksi.[6] Seuraavina vuosina Arsenal voitti FA Cupin kolmesti, mutta liigamestaruuden se onnistui saavuttamaan vasta 2019.[2][3]

Edustusjoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 4. lokakuuta 2019 [7]
Nro Paikka Pelaaja
1 M Itävalta Manuela Zinsberger
2 H Tanska Katrine Veje
3 P Skotlanti Emma Mitchell
5 P Skotlanti Jennifer Beattie
6 P Englanti Leah Williamson
7 K Alankomaat Danielle van de Donk
8 K Englanti Jordan Nobbs
9 H Englanti Danielle Carter
10 K Skotlanti Kim Little
11 H Alankomaat Vivianne Miedema
Nro Paikka Pelaaja
13 K Sveitsi Lia Walti
14 K Alankomaat Jill Roord
15 H Irlanti Katie McCabe
16 P Irlanti Louise Quinn
17 H Skotlanti Lisa Evans
18 M Ranska Pauline Peyraud-Magnin
20 P Saksa Leonie Maier
21 P Saksa Tabea Kemme
22 K Itävalta Viktoria Schnaderbeck
23 H Englanti Beth Mead

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Naisten UEFA Cupin voitto (1)
    • 2007
  • FA WSL:n mestaruus (3)
    • 2011, 2012, 2019
  • Naisten Valioliigan mestaruus (12
    • 1993, 1995, 1997, 2001, 2002, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010
  • FA Cupin voitto (14)
    • 1993, 1995, 1998, 1999, 2001, 2004, 2006, 2007, 2008, 2009, 2011, 2013, 2014, 2016
  • Liigacupin voitto (10)
    • 1992, 1993, 1994, 1998, 1999, 2000, 2001, 2005, 2007, 2009

[3]

Maineikkaita pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mary O'Shea: Over Five Years and 108 Games Later, Everton Finally Ends Arsenal's Miracle Run 30.3.2009. Bleacher Report. Viitattu 5.9.2019. (englanniksi)
  2. a b Arsenal Women History Arsenal FC. Viitattu 5.9.2019. (englanniksi)
  3. a b c Arsenal Women Honours Arsenal FC. Viitattu 5.9.2019. (englanniksi)
  4. Anna Kessel: The invincibles 4.5.2008. The Guardian. Viitattu 5.9.2019. (englanniksi)
  5. Tony Leighton: Arsenal Ladies boss Tony Gervaise reveals reasons behind shock exit 21.2.2010. The Guardian. Viitattu 5.9.2019. (englanniksi)
  6. England (Women) 2013 RSSSF. Viitattu 5.9.2019. (englanniksi)
  7. Squad: Women Arsenal FC. Viitattu 4.10.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]