Arovarpunen
| Arovarpunen | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Varpuset Passeridae |
| Suku: | Carpospiza |
| Laji: | brachydactyla |
| Kaksiosainen nimi | |
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Arovarpunen (Carpospiza brachydactyla) on pienehkö varpuslintu ja sukunsa ainoa edustaja.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pituus on 13,5–14,5 cm, siipien kärkiväli 27–30 cm ja paino 21–25 g. Se on paksunokkainen, pieni ja vaalea varpunen, joka on alapuolelta lähes valkoinen ja yläpuolelta harmaa tai harmaanruskea. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Laji luetaan usein kuuluvaksi Petronia-sukuun.
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arovarpusen pesimäalueet ovat pääosin Iranissa ja Afganistanissa, pienempiä erillispopulaatioita on muun muassa Armeniassa, Arabian niemimaalla, Turkissa, Libanonissa ja Israelissa. Se on lyhyen matkan muuttolintu, joka talvehtii Arabian niemimaan länsiosissa ja Afrikan koillisosissa.[2] Laji esiintyy 1–10 miljoonan neliökilometrin laajuisella alueella, Euroopan kanta on 14 000–37 000 yksilöä, ja lajin kanta on elinvoimainen.[1]
Toukokuun alussa 2006 Etelä-Israelissa havaittiin poikkeuksellisen mittava arovarpusten kevätmuutto. Normaalisti ne muuttavat alueen yli maalis-huhtikuussa.[3]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin elinympäristöä ovat vuorenrinteiden ja laaksojen kuivat, pensaikkoiset ja ruohostoiset maat. Päivän kuumimpina hetkinä arovarpunen lymyilee kallioiden varjoissa tai vesistöjen tuntumassa, viileinä aikoina se ruokailee maassa tai pensaissa.[2]
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesäpaikka on usein lähellä vesistöä. Pesä on melko hatara ruohonkorsista ja kuivista tikuista tehty rakennelma matalalla puussa tai pensaassa. Se muistuttaa rakenteeltaan punavarpusen pesää. Naaras munii 4–5 munaa, jotka painavat noin 2 g kappale. Naaras hautoo munia 13–16 päivää. Molemmat emot ruokkivat ja huolehtivat poikasista, jotka lähtevät pesästä lentokyvyttöminä 10–16 päivää vanhoina. Poikaset itsenäistyvät 3–4 viikon ikäisinä.[2]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääosan vuodesta arovarpuset syövät siemeniä ja muita kasvinosia. Kesällä ne syövät enimmäkseen pieniä selkärangattomia.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b BirdLife International: Carpospiza brachydactyla IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Perrins, Christopher M. (toim.) 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-854679-3
- ↑ Israbirding.com (Kuvia) (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||