Arnau de Vilanova

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Thesoro de los pobres (1584).

Arnau de Vilanova (myös Arnaldus de Villa Nova, noin 12401311) oli espanjalainen keskiaikainen oppinut.

Arnaldus käänsi latinaksi Avicennan, Galenoksen ja Hippokrateen teoksia, ja varusti ne kommenteilla, jotka yhdistivät 1200-ja 1300-lukujen eurooppalaisen lääketieteen takaisin sen kreikkalaisiin ja arabialaisiin juuriin kauemmas kansanuskomuksista.[1]

Monet seikat hänen elämästään ovat huonosti tunnettuja. Hänen synnyinkaupungikseen on mainittu Villa Nova; tuohon aikaan oli monia sen nimisiä kaupunkeja Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa. Hän sai surmansa merellä lähellä Genovaa matkallaan katsomaan paavi Klemens V:tä tämän sairasvuoteella.[2] Hänen synnyinpaikkansa lienee ollut jossain Aragonian kruunun alusmaassa, sillä aikalaiset viittaavat häneen "katalonialaisena". Hän vaikuttaa aloittaneen opintonsa jossain dominikaaniluostarissa. Vuoden 1260 jälkeen hän opiskeli lääketiedettä Montpellier’n yliopistossa ja perehtyi samaan aikaan teologiaan kaupungin dominikaaniluostarissa. Hän tapasi Montpellier’ssa tulevan vaimonsa ja heille syntyi yksi tytär.[3]

Arnaldus hallitsi klassiset kielet, heprean sekä arabian, ja oli perehtynyt senaikaiseen tietämykseen luonnontieteistä, etenkin lääketieteestä ja farmakologiasta. Hän liikkui vilkkaasti paikasta toiseen; hänen tiedetään opettaneen sekä Barcelonassa, Montpellier’ssa että Pariisissa ja asuneen niiden lisäksi merkittäviä jaksoja Lyonissa, Avignonissa, Roomassa, Firenzessä, Bolognassa, Napolissa ja Palermossa. Häntä pidettiin aikansa parhaana lääkärinä ja alkemistina, ja hänet kutsuttiin hoitamaan paaveja ja valtionpäämiehiä. Hän joutui muuttamaan maasta toiseen Espanjan ja Pariisin inkvisition painostuksesta, sillä hänen kirjoituksiaan pidettiin harhaoppisina.[2]

Arnaldusta on pidetty tärkeänä alkemistina vuosisatojen ajan, mutta nykytutkimuksen mukaan hän ei harjoittanut alkemiaa. Keskiajalla hänen nimeensä liitettiin yli 20 alkemistisen teoksen luettelo. Tätä laajempi on ollut vain Ramon Llullin nimissä.[4] Llullin sanottiinkin olleen hänen oppilaansa alkemian alalla.[2] 1300-luvulla kerrottiin Arnalduksen onnistuneen kullan tekemisessä, ja Chaucerin Canterburyn tarinoissa hän esiintyy alkemistin prototyyppinä.[5] Alkemistin maineeseen on voinut johtaa joko hänen kiinnostuksensa lähialoista kuten eliniän pidentämisestä ja juotavan kullan vaikutuksista, läheisten ja seuraajien alkemianharjoituksesta tai jopa nimisekaannuksesta Perarnau de Vilanovan kanssa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arnaldus, de Villanova (ca. 1240–1311) and the School of Salerno Vaulted Treasures. University of Virginia. Viitattu 21.2.2016.
  2. a b c Arnaldus Villanovanus Catholic Encyclopedia. Viitattu 21.2.2016.
  3. His origins: From obscurity to controversy Arnau DB. Digital corpus on Arnau de Vilanova.. 2016. Universitat Autònoma de Barcelona. Viitattu 21.2.2016.
  4. Was Arnau de Vilanova an alchemist? Arnau DB. Digital corpus on Arnau de Vilanova.. 2016. Universitat Autònoma de Barcelona. Viitattu 21.2.2016.
  5. The myth of Arnau de Vilanova Arnau DB. Digital corpus on Arnau de Vilanova.. 2016. Universitat Autònoma de Barcelona. Viitattu 21.2.2016.
  6. A false alchemist Arnau DB. Digital corpus on Arnau de Vilanova.. 2016. Universitat Autònoma de Barcelona. Viitattu 21.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]